Tilaukset

Julkaisusihteeri
Irmeli Honka
Puh. (09) 2535 7338
E-mail: etunimi.sukunimi@labour.fi

Does Job Support Make Workers Happy?

Työpapereita 310

Tekijä(t): Petri Böckerman, Alex Bryson, Antti Kauhanen ja Mari Kangasniemi

Tutkimuksessa tarkastellaan työn vaatimusten, työntekijän vaikutusmahdollisuuksien ja esimiehiltä saatavan tuen vaikutuksia erikseen ja yhdessä työssä koettuun hyvinvointiin. Ns. Karasekin mallissa työn vaatimukset vähentävät työssä koettua hyvinvointia, mutta vaikutusmahdollisuudet työssä vähentävät näitä negatiivisia vaikutuksia. Tämän yhteyden lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään sitä, onko esimieheltä, työtovereilta ja sidosryhmiltä saadulla tuella merkittävä vaikutus työhyvinvointiin ja vaimentaako se mahdollisesti muiden tekijöiden negatiivista vaikutusta.

Tutkimuksessa käytetään TEKES:in vuonna 2012 keräämää MEADOW-aineistoa, joka sisältää suuren määrän työpaikan käytäntöihin ja työntekijän subjektiivisiin kokemuksiin liittyviä muuttujia. Aineisto on yhdistetty Tilastokeskuksen FLEED-paneeliaineistoon työllisyydestä, työttömyydestä ja työtuloista. Havaitsemattomien tekijöiden, ennen kaikkea työntekijän kyvykkyyden, vaikutusta pyritään kontrolloimaan selittämällä hyvinvointia tästä aineistosta muodostetuilla työmarkkinahistorian kuvaajilla kuten menneisyydessä koetulla työttömyydellä ja työllisyydellä. Tällöin voidaan erottaa paremmin työn piirteiden aito vaikutus työhyvinvointiin.

Tavanomaisesta poiketen työhyvinvointia mitataan tutkimuksessa useilla erilaisilla mittareilla yleisen työtyytyväisyyden lisäksi. Nämä mittarit sisältävät mm. onnistumisen elämykset, työn ilon, luottamuksen ja yhteistyön, osaamisen, johtamisen, huolenpidon työntekijöistä, innovatiivisuuden ja oikeudenmukaisuuden.

Tulokset osoittavat, että vaikutusmahdollisuudet ja esimiehen tuki ovat merkittäviä työhyvinvoinnin selittäjiä. Myös työtovereiden tuki on yhteydessä hyvinvointiin, joskin vähemmässä määrin kuin esimiehen tuki, kun taas muiden sidosryhmien tuki ei merkittävästi selitä hyvinvointimittareita, joskin sen sisällyttäminen malliin vahvistaa vaikutusmahdollisuuksien merkitystä. Sen sijaan tulokset eivät suoranaisesti tue Karasekin mallia: työn vaatimukset eivät ole merkittäviä selittäjiä, eikä työntekijän vaikutusmahdollisuuksilla ole suurta vaikutusta havaittuun suhteeseen vaatimusten ja hyvinvoinnin välillä. Menneisyydessä koettu työttömyys vähentää työhyvinvointia, erityisesti luottamusta ja innostusta, silloinkin, kun havaittuja työn ominaisuuksia vakioidaan.

Avainsanat: Worker wellbeing, job control, job demands, job support, job design, supervisors, job satisfaction, stress, HRM, unemployment, scarring effects
Julkaistu: 3.1.2017
JEL: J28, J8, L23, M54
ISBN: 978-952-209-157-4 (pdf)
ISSN: 1795-1801 (pdf)
Julkaisu PDF-muodossa


Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju