Tilaukset

Julkaisusihteeri
Irmeli Honka
Puh. (09) 2535 7338
E-mail: etunimi.sukunimi@labour.fi

Intergenerational mobility and equal opportunity, evidence from Finland

Työpapereita 312

Tekijä(t): Ilpo Suoniemi

Tutkimuksessa tarkastellaan ylisukupolvista liikkuvuutta siitä näkökulmasta, miten paljon lasten tuloasema ja siihen vaikuttavat muuttujat, kuten koulutusaste ja erilliset tulomuuttujat, riippuvat heidän lähtökohdistaan, lapsuuskodin tuloasemasta.

Tutkimuksessa käytetään 10 % väestöotosta vuosilta 1995–2012. Sen avulla voidaan tarkastella, miten vuosina 1980-1982 syntyneiden tulot ja koulutusaste vuosina 2011–2012 (noin 30-vuotiaina) riippuu tuloasemasta heidän lapsuudessaan (kotitalouden ekvivalentit keskitulot vuosina 1995–1999). Aineisto sisältää laajan joukon tulorakennetta kuvaavia muuttujia, jotka on poimittu tulonjaon kokonaisaineistosta ja mahdollistaa tarkastelun pääkäsitteiden, tuotannontekijätulot, bruttotulot ja käytettävissä olevat (ekvivalentit) tulot avulla. Näiden avulla voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti liikkuvuuden eri vaikutuskanavia.

Suomessa lasten ja vanhempien bruttotulojakaumien välinen järjestyskorrelaatiokerroin on 0,190. Siis 10 prosenttiyksikön parannus lähtöasemassa (vanhempien tulojakaumassa), johtaa 1,9 prosenttiyksikön parannukseen lasten tuloasemassa. Tämä luku on merkittävästi alempi kuin Yhdysvalloissa estimoitu arvo 0,341, mutta samaa tasoa kuin muissa Pohjoismaissa (Chetty et al. 2014). Suomessa tuloliikkuvuus on merkittävästi suurempaa (vanhempien asema vaikuttaa vähemmän) kuin Yhdysvalloissa. Näissä tutkimuksissa määritelmät ovat aika yhdenmukaiset. Kuten odotettua, tuloliikkuvuus on käytettävissä olevissa (tuotannontekijä-) tuloissa jonkin verran suurempaa (vähäisempää), mutta erot ovat varsin pienet.

(Vanhempien) tulojakauman huipulla tuloliikkuvuus vähenee. Koulutuksella on suuri merkitys tulojen kannalta. Tulokset osoittavat, että eri tutkintojen suorittamisasteet, koulutusvuodet ja henkilökohtaiset ansiotulot riippuvat merkittävästi vanhempien tuloasemasta. Koulutusvuosina mitattuna 10 prosenttiyksikön parannus lähtöasemassa (vanhempien tulojakaumassa), johtaa keskimäärin 3 kuukauden lisäykseen. Lisäksi lasten saamissa pääomatuloissa näkyy voimakas hyppy ylöspäin vanhempien jakauman huipulla (ylin tuloprosentti).

Suomesta löytyy maakuntatasolta ns. ”Kultahattu -käyrä”. Tämän mukaan maakuntien sisäisillä tuloeroilla (kotitalouden keskitulot 1995–1999) on negatiivinen korrelaatio ylisukupolvisen liikkuvuuden kanssa.

Aluetasolla liikkuvuutta voidaan mitata myös absoluuttisesti arvioimalla, miten korkealle pienituloisten perheiden lapset yltävät valtakunnallisessa tulojakaumassa. Tulosten mukaan maakunnan matala työttömyysaste, ja (tuotannontekijätuloissa mitatut) matala köyhyysaste ja laaja keskiluokka liittyvät suurempaan absoluuttiseen liikkuvuuteen. Näiden aluetasolla havaittujen korrelaatioiden perusteella ei tietenkään voi tehdä päätelmiä syy-seuraussuhteista.

Avainsanat: Inequality, intergenerational mobility, regional analysis
Julkaistu: 30.3.2017
JEL: H0, I2, J6, R2
ISBN: 978-952-209-161-1 (pdf)
ISSN: 1795-1801 (pdf)
Julkaisu PDF-muodossa


Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju