T&Y-blogi

T&Y-blogissa joukko Talous & Yhteiskunta -lehteä avustaneita asiantuntijoita kirjoittaa ajankohtaisista taloudellisista ja yhteiskunnallisista aiheista. Nämä asiantuntijat eivät tällä hetkellä ole Palkansaajien tutkimuslaitoksen palveluksessa. Kaikki esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia. Ne eivät välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen eivätkä Talous & Yhteiskunta -lehden kantaa.

Vero - ja tuloerokeskustelua Orpon ja Sipilän tyyliin

Eduskunnan budjettikeskustelussa 20.9.2017 valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi: ”On virheellistä sanoa, että veronkevennyksiä annettaisiin ikään kuin kyse olisi alun perin valtion rahoista. Ne ovat ihmisten rahoja.” Kuulostaako tutulta? Ne meistä, jotka elivät tai jopa asuivat Britanniassa 1980-luvulla, muistavat, että täsmälleen näin puhui silloin pääministeri Margaret Thatcher. ”Valtioilla ei ole omia rahoja. On vain veronmaksajien rahaa”. Thatcherin… Lue lisää

Share

Ruotsissa työeläkkeiden rahoitus Suomea vahvemmalla pohjalla

Ruotsin eläkejärjestelmän on eri yhteyksissä todettu olevan rahoituksellisesti kestävämpi kuin Suomen. Esimerkiksi ajatuspaja Libera on analyysissaan nostanut Ruotsin mallin esiin. Melbourne Mercer Global Pension Index -vertailussa naapurimaamme sijoitus on tältä osin meitä parempi. Mistä tämä johtuu? Mikä Ruotsissa on toisin? Ruotsilla on kiistämättä vahvuuksia, jotka tukevat eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä. Yksi niistä on indeksijärjestelmä, joka sopeuttaa… Lue lisää

Share

Lisääkö eriarvoisuutta globalisaatio vai kotimainen politiikka?

Viimeisen neljännesvuosisadan aikana tuloerot ovat kasvaneet lähes kaikissa maissa. Samanaikaisesti Kiinan ja Intian voimakkaan kasvun vuoksi globaalit tuloerot ovat kaventuneet. Näin ollen on tullut entistä vaikeammaksi ja samalla tärkeämmäksi erottaa tekijöitä, jotka johtavat kansallisten ja globaalien tuloerojen kehitykseen. Historiassa tuloeroja ja ylimpien tulonsaajaryhmien tulo-osuuksia ovat yleensä muuttaneet erilaiset mullistukset kuten lamat ja sodat. Teknologiset murrokset… Lue lisää

Share

Keille talouskasvun hedelmät ovat menneet Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana?

Tuloerojen ja talouskasvun yhteys on saanut viime vuosina kasvavaa huomiota niin meillä kuin muuallakin. Olemme jo pitkään, viime vuosisadan puolelta lähtien päivittäneet tulonjakotilaston otosaineiston avulla vuosittain tuloerojen ja tulojen kehitystä Suomessa. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme kulutustutkimusten ja tulonjakotilaston aineistojen pohjalta tuloerojen ja tulojen kasvun yhteyttä Suomessa kahdella samanpituisella ajanjaksolla. Varhaisempi tarkastelujakso koskee aikaväliä vuodesta 1966 vuoteen… Lue lisää

Share

Lyhyt vs. pitkä aikaväli

Osin kiistely siitä, pitäisikö lisätä vai leikata julkisia menoja, johtuu siitä, että toiset katsovat julkista taloutta lyhyellä aikavälillä, toiset pitkällä aikavälillä. Ne, jotka painottavat jälkimmäistä, ovat huolissaan suomalaisten ikääntymisestä johtuvasta julkisten menojen ja tulojen epäsuhdasta pitkällä aikavälillä – kestävyysvajeesta. Varautuminen väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvuun tulevaisuudessa on suurempi este elvytykselle kuin euromaita koskevat taloussäännöt. Väestön… Lue lisää

Share

Euroalueen inflaatioankkuri on pohjassa

Äskettäin päästiin todistamaan jotain poikkeuksellista, kun Saksan valtion 10 vuoden lainakorot noteerattiin markkinoilla negatiivisina. Toisin sanoen sijoittajat ovat valmiita maksamaan siitä, että Saksan valtio pitää heidän rahojansa 10 vuoden ajan. Miinuksen puolella ovat tällä hetkellä myös Japanin ja Sveitsin 10 vuoden valtionlainojen korot, puhumattakaan lyhyemmistä velkakirjoista. Samoin Suomen valtion lainakorot ovat hyvin matalalla tasolla. 10… Lue lisää

Share

Helsingin Sanomien pääkirjoitus ja faktat

HS:n pääkirjoitus 8.6.2016 (”Ratkaisuja syntyi otolliseen aikaan; Työmarkkinoiden työntöapu tulee talouteen oikealla hetkellä”) toteaa: ”Kesäkuussa 2009 pääministeri Matti Vanhanen (kesk) kertoi eduskunnalle valtiovarainministeriön ennusteeseen nojautuen, että nyt ollaan suhdannekuopan pohjalla ja käänne tulee lähikuukausina.” HS jatkaa: ”Kun näin oletettiin, talouspolitiikan valinnat menivät vinoon. Suomi alkoi elvyttää. … Jälkiviisaasti voisi arvioida, että elvyttämisen asemesta olisi pitänyt… Lue lisää

Share

Euroalue ja säästämisen paradoksi

Euroalue on sinnitellyt jo usean vuoden ajan taantumassa. Heikon kehityksen jakso alkoi globaalin finanssikriisin puhkeamisesta vuonna 2008. Sitä seurasi jyrkkä taantuma vuonna 2009. Sen jälkeen maailmantalous alkoi elpyä, mutta euroalue vaipui uuteen taantumaan vuosiksi 2012–2014. Tämänkin jälkeen kehitys on ollut varsin heikkoa. Samat ongelmat ovat vaivanneet myös Suomea. Finanssikriisin syynä oli yksityisen sektorin ylivelkaantuminen ja… Lue lisää

Share

Nuoret ja lamat

Suomen Pankin tutkijoiden Helvi Kinnusen ja Petri Mäki-Fräntin (KMF) Euro & talous -lehden artikkeli nuorten tulokehityksestä on saanut viime aikoina erityisen paljon huomiota. Helsingin Sanomat on vedonnut siihen jo useammassa pääkirjoituksessaan. Esimerkiksi HS:n pääkirjoitus 6.4.2016 väittää, että ”1990-luvun laman ja nykyisen taantuman alkaessa työmarkkinoille tulleet ikäluokat ovat pahimpia väliinputoajia”. Onpa artikkeli myös tarjonnut tilaisuuden vaatia… Lue lisää

Share

Töihinpaluuraha äitien työllisyysasteen nostamiseksi

Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin maailman parhaimpia maita olla äiti.* Pelastakaa Lapset -järjestön vuosittain tekemän äitien ja lasten terveydentilaan, koulutustasoon sekä talouden tilaan ja naisten poliittiseen asemaan perustuvan vertailun perusteella Suomi on viime vuosina ollut joko maailman ensimmäiseksi tai toiseksi paras maa olla äiti. Ei huonosti, vai mitä? Meillä on paljon asioita, joista monissa muissa… Lue lisää

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share