T&Y-blogi

T&Y-blogissa joukko Talous & Yhteiskunta -lehteä avustaneita asiantuntijoita kirjoittaa ajankohtaisista taloudellisista ja yhteiskunnallisista aiheista. Nämä asiantuntijat eivät tällä hetkellä ole Palkansaajien tutkimuslaitoksen palveluksessa. Kaikki esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia. Ne eivät välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen eivätkä Talous & Yhteiskunta -lehden kantaa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös OP:n ja IFin kiistasta oli varovainen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) arvioi yli kolme vuotta vakuutusyhtiö IFin tekemää valitusta OP:n käytännöstä antaa asuntoluoton otosta bonuksia, joita voi käyttää vain vakuutusten ostoon OP:ltä. Viraston mukaan tämä käytäntö ei syyllisty määräävän markkinaosuuden väärinkäyttöön. Teimme Palkansaajien tutkimuslaitoksessa laajan selvityksen aiheesta kiistan hävinnyttä osapuolta (IF) edustaneelle asianajajatoimistolle. En tämän vuoksi sano, että olisin tässä kiistassa puolueeton,… Lue lisää

Share

Muutama asia talouteen liittyen – ohjeita tulevalle hallituskaudelle?

Tammikuun viimeisellä viikolla saimme nauttia kahdesta merkittävästä mediatapahtumasta. Ensinnäkin ilmestyi ministeriöiden kansliapäälliköiden yhteinen virkamiesnäkemys ”Mahdollisuudet Suomelle” -raportin muodossa, ja toiseksi puhkesi (osin) kahteen yksityiseen vanhusten hoivapalveluyrityksen toimintaan liittyvä kuohunta. Näistä jälkimmäinen, niin traaginen kuin onkin, on ollut taloustieteen kirjallisuuden valossa odotettavissa (ks. esim. Acemoglu et al. 2008) ja toki aikaisemminkin mediassa esiin nostettu. Tavallaan hoivaskandaali… Lue lisää

Share

Rakenneuudistusten strategia: revoluutio vai evoluutio?

Suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä on 1990-luvulta lähtien tehty lukuisia osauudistuksia. Niiden sijaan on nyt alettu vaatia järjestelmän perusteiden remonttia. Tähän tähtää päättyvän hallituskauden sote-uudistus. Sen tavoitteiden toteutuminen on kuitenkin kyseenalaista. Myös seuraavan hallituskauden sotu-uudistuksen tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään. Niiden yhteen sovittaminen onnistuu parhaiten hyvin valmistelluin osauudistuksin. Suomalaisen hyvinvointivaltion kehittämisstrategia on vuosikymmenten saatossa muuttunut. Sotavuosien jälkeen alkaneella, 1980-luvulle… Lue lisää

Share

Aika laittaa samppanjapullot ulos kylmään: Suomen noin 44 prosentin veroasteesta huolimatta veronmaksajan taksvärkkipäivä on jo nurkan takana

Apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi kävi helmikuun viimeisenä päivänä Helsingissä kertomassa OECD:n terveiset Suomen talouden tilasta. Maaraporttia on monessa yhteydessä jo kommentoitu, joten kiinnitän huomiota Kiviniemen esityksessä vain kahteen seikkaan: (i) Suomen verotaakka on yksi OECD:n raskaimpia (kalvo 6) ja (ii) Suomi on OECD:n tasa-arvoisimpia maita (kalvo 7). Suomen veroaste, jota joskus kutsuttiin kuvaavammin bruttoveroasteeksi, on Kiviniemen… Lue lisää

Share

Ekonomistit ja arvonlisäveroprosentit

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen tuki blogikirjoituksessaan (1.12.2017) demarinuorten vaatimusta verottaa kaikkia hyödykkeitä samalla  veroprosentilla arvonlisäverotuksessa. Vartiainen väittää, että ”ehdotus on vanhastaan taloustieteilijöiden suosiossa”. Lisäksi hänen mukaansa ”perustelu ekonomistien kannalle  on se, että välttämättömyyshyödykkeiden  verottaminen ei vääristä talouden toimintaa lainkaan tai vain hyvin vähän”. Hän vetoaa Ramseyn (1927) julkaisemaan tutkimukseen. Ramseyn kehittämän säännön mukaan verot pitäisi… Lue lisää

Share

Vero - ja tuloerokeskustelua Orpon ja Sipilän tyyliin

Eduskunnan budjettikeskustelussa 20.9.2017 valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi: ”On virheellistä sanoa, että veronkevennyksiä annettaisiin ikään kuin kyse olisi alun perin valtion rahoista. Ne ovat ihmisten rahoja.” Kuulostaako tutulta? Ne meistä, jotka elivät tai jopa asuivat Britanniassa 1980-luvulla, muistavat, että täsmälleen näin puhui silloin pääministeri Margaret Thatcher. ”Valtioilla ei ole omia rahoja. On vain veronmaksajien rahaa”. Thatcherin… Lue lisää

Share

Ruotsissa työeläkkeiden rahoitus Suomea vahvemmalla pohjalla

Ruotsin eläkejärjestelmän on eri yhteyksissä todettu olevan rahoituksellisesti kestävämpi kuin Suomen. Esimerkiksi ajatuspaja Libera on analyysissaan nostanut Ruotsin mallin esiin. Melbourne Mercer Global Pension Index -vertailussa naapurimaamme sijoitus on tältä osin meitä parempi. Mistä tämä johtuu? Mikä Ruotsissa on toisin? Ruotsilla on kiistämättä vahvuuksia, jotka tukevat eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä. Yksi niistä on indeksijärjestelmä, joka sopeuttaa… Lue lisää

Share

Lisääkö eriarvoisuutta globalisaatio vai kotimainen politiikka?

Viimeisen neljännesvuosisadan aikana tuloerot ovat kasvaneet lähes kaikissa maissa. Samanaikaisesti Kiinan ja Intian voimakkaan kasvun vuoksi globaalit tuloerot ovat kaventuneet. Näin ollen on tullut entistä vaikeammaksi ja samalla tärkeämmäksi erottaa tekijöitä, jotka johtavat kansallisten ja globaalien tuloerojen kehitykseen. Historiassa tuloeroja ja ylimpien tulonsaajaryhmien tulo-osuuksia ovat yleensä muuttaneet erilaiset mullistukset kuten lamat ja sodat. Teknologiset murrokset… Lue lisää

Share

Keille talouskasvun hedelmät ovat menneet Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana?

Tuloerojen ja talouskasvun yhteys on saanut viime vuosina kasvavaa huomiota niin meillä kuin muuallakin. Olemme jo pitkään, viime vuosisadan puolelta lähtien päivittäneet tulonjakotilaston otosaineiston avulla vuosittain tuloerojen ja tulojen kehitystä Suomessa. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme kulutustutkimusten ja tulonjakotilaston aineistojen pohjalta tuloerojen ja tulojen kasvun yhteyttä Suomessa kahdella samanpituisella ajanjaksolla. Varhaisempi tarkastelujakso koskee aikaväliä vuodesta 1966 vuoteen… Lue lisää

Share

Lyhyt vs. pitkä aikaväli

Osin kiistely siitä, pitäisikö lisätä vai leikata julkisia menoja, johtuu siitä, että toiset katsovat julkista taloutta lyhyellä aikavälillä, toiset pitkällä aikavälillä. Ne, jotka painottavat jälkimmäistä, ovat huolissaan suomalaisten ikääntymisestä johtuvasta julkisten menojen ja tulojen epäsuhdasta pitkällä aikavälillä – kestävyysvajeesta. Varautuminen väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvuun tulevaisuudessa on suurempi este elvytykselle kuin euromaita koskevat taloussäännöt. Väestön… Lue lisää

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share