Takaisin

Helsingin Sanomien pääkirjoitus ja faktat

Helsingin Sanomien pääkirjoitus ja faktat

HS:n pääkirjoitus 8.6.2016 (”Ratkaisuja syntyi otolliseen aikaan; Työmarkkinoiden työntöapu tulee talouteen oikealla hetkellä”) toteaa: ”Kesäkuussa 2009 pääministeri Matti Vanhanen (kesk) kertoi eduskunnalle valtiovarainministeriön ennusteeseen nojautuen, että nyt ollaan suhdannekuopan pohjalla ja käänne tulee lähikuukausina.” HS jatkaa: ”Kun näin oletettiin, talouspolitiikan valinnat menivät vinoon. Suomi alkoi elvyttää. … Jälkiviisaasti voisi arvioida, että elvyttämisen asemesta olisi pitänyt aloittaa ajoissa julkisen talouden sopeuttaminen ja uudelleenajattelu työmarkkinoilla”.

Pääkirjoituksen väitteet eivät pidä paikkaansa. Kuten kuvio 1 osoittaa, pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeriö arvioivat aivan oikein suhdannekuopan pohjan. Elvyttävä finanssipolitiikka ei alkanut Vanhasen puheen jälkeen.  Vanhasen II hallituksen (2007–2011) finanssipolitiikka välillä 2008–2010 oli elvyttävää (so. rakenteellinen tasapaino heikkeni, ks. kuvio 2) automaattisten vakauttajien ja valtion ansiotuloverotuksen alentamisen vuoksi.

Tosin ansiotuloverotuksen alentaminen tehtiin, kuten hallitusohjelmassa kerrotaan, ”rakenteellisista syistä”, mutta ne muuttuivat ta­louden alamäessä ”elvytykseksi”. Veronalennukset tehtiin pysyviksi. Fis­kaalinen elvytyshän tarkoittaa julkisten menojen määräaikaista kasvattamista ja/tai verojen tilapäistä alentamista.

Tuomalakuvio2
Kuvio 1. Suomen reaalinen BKT per capita -indeksi

Li­säksi talouden alamäessä veroelvytys on tehottomampaa kuin menoelvytys. Näin siksi, että julkisten menojen tilapäiset lisäykset, esimerkiksi julkiset investoin­nit, menevät suoraan kysyntään. Verojen alennuksista osa menee säästämiseen, ja tunnetustihan säästäminen on sitä suurempaa mitä suuremmat ovat tulot. Lisäksi Kela-maksua alettiin vaiheittain poistaa 2009. Myös ne alennukset tehtiin pysyviksi, ja sitäkin perusteltiin elvytyk­senä.

Vanhasen II hallituksen harjoittamaa finanssipolitiikkaa voisi rehellisemmin kutsua ”vahinkoelvytykseksi”. Joka tapauksessa ”vahinkoelvytyksellä” oli kuitenkin myönteisiä vaikutuksia, jotka ovat pääkirjoituksen kirjoittajalta jääneet huomaamatta. Bkt:n osalta se näkyy hyvin kuviossa 1.

Tuomalakuvio1
Kuvio 2. Julkisen sektorin rakenteellinen tasapaino Suomessa

Vielä paremmin kävi kotitalouksien käytettävissä oleville tuloille. Ne eivät juurikaan notkahtaneet välillä 2008-2010. Pääkirjoituksen kirjoittajan toiveet toteutuivat, kun Vanhasen kauden lopulla ja Kataisen hallituksen aikana finanssipolitiikka muuttui kiristäväksi (kuvio 2). Sopeutukset eli verojen korotukset ja menojen leikkaukset tehtiin aikana, jolloin Suomen talous on vuoden 2012 1. neljänneksen jälkeen taantunut (kuvio 1).

 

Share

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share