T&Y-blogi

T&Y-blogissa joukko Talous & Yhteiskunta -lehteä avustaneita asiantuntijoita kirjoittaa ajankohtaisista taloudellisista ja yhteiskunnallisista aiheista. Nämä asiantuntijat eivät tällä hetkellä ole Palkansaajien tutkimuslaitoksen palveluksessa. Kaikki esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia. Ne eivät välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen eivätkä Talous & Yhteiskunta -lehden kantaa.

Millä keinoilla talous selviää koronakriisistä?

Monet EU- maat ja Kanada ovat ottaneet tai ottamassa käyttöön tukitoimia, joilla valtio korvaa koronapandemian rajoitustoimista kärsivien yritysten palkka- ja ylläpitokuluja. Tukijärjestelmää voi kutsua eräänlaiseksi pandemiaan liittyväksi määräaikaiseksi sosiaalivakuutukseksi, työpaikkavakuutukseksi. Määräaikainen EU:n laajuinen progressiivinen varallisuusvero olisi hyvä keino rahoittaa tukitoimista aiheutuvat kustannukset. Tanska otti ensimmäinen maana käyttöön tukitoimet, joilla valtio korvaa koronapandemian rajoitustoimista kärsivien yritysten… Lue lisää

Share

Työmarkkinat yhteiskunnallisena ilmiönä: sovitaan, siis sovitaan palkoista

Valtakunnansovittelijan toimiston ovi on viime aikoina käynyt tiuhaan ja toimistosta on astunut ulos enemmän tai vähemmän tyytyväisiä neuvottelijoita ilmoittamaan alaansa koskevan sovun löytyneen. Hyvä niin, mutta valtakunnansovittelijalle on tarjolla vielä runsaasti haasteellisia neuvotteluita. Jo Postin työriidan sovittelun (sovinto 27.11.2019) yhteydessä mieleeni tuli, kuinka huonosti perusoppikirjojen standardiesitys kilpailullisten markkinoiden kysynnän ja tarjonnan tasapainosta kuvaa tilannetta työmarkkinoilla.… Lue lisää

Share

Pitäisikö työttömyysvakuutus tehdä pakolliseksi?

Talouspolitiikan arviointineuvosto esitti vuoden 2016 raportissaan pakollista työttömyysvakuutusta. Raportin mukaan ”olisi hyviä syitä tehdä työttömyysturvajärjestelmästä pakollinen sosiaalivakuutus vapaaehtoisen työttömyyskassan jäsenyyteen perustuvan järjestelmän sijaan.” Hyväksi syyksi osoittautuu markkinoiden epäonnistuminen epätäydellisen informaation tilanteessa. Muita syitä ei kerrota. Vastapainoksi hyville asioille sosiaalivakuutus, kuten työttömyysvakuutus, tuo mukanaan myös kielteisiä kannustinvaikutuksia (”moral hazard”), esimerkiksi työttömyyden pitkittämisen. Kielteisiä kannustinvaikutuksia liittyy kuitenkin… Lue lisää

Share

Pitäisikö ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen laskea työttömyyden keston myötä?

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen eli työttömyyden keston myötä pienenevä korvaus on viime aikoina saanut kasvavaa kannatusta poliitikkojen, virkamiesten ja elinkeinoelämän järjestöjen puheenvuoroissa. Toki VM:n virkamiesjohto on jo vuosikymmeniä vaatinut tällaista porrastamista. Näin teki hiljattain myös Suomen Pankin edustaja lausunnossaan eduskunnan talousvaliokunnalle toteamalla: “tutkimustieto viittaa siihen, että työllisyyttä on mahdollista nostaa mm. porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa” (Eriävä mielipide 1 TaVL:n lausuntoon 11.11.2019). Lue lisää

Share

Otetaan mallia Ruotsista ja muista Pohjoismaista

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen kunnianhimoinen 75 prosentin työllisyysastetavoite 60 000 työpaikkoineen on kirvoittanut runsasta keskustelua soveliaista työllistämistoimenpiteistä. Koska suhdannetilanne näyttää paljastavan vähemmän aurinkoiset kasvonsa istuvalle hallitukselle, erilaisia konsteja on vaadittu esitettäväksi kiireesti. Yksi tällainen on palkkatuki tai ylipäätään Ruotsin tai muiden Pohjoismaiden ”paremmat työmarkkinakäytännöt”, mitä ne sitten lienevätkään. En koe olevani mikään Ruotsin asiantuntija, vaikka erinäisissä… Lue lisää

Share

Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös OP:n ja IFin kiistasta oli varovainen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) arvioi yli kolme vuotta vakuutusyhtiö IFin tekemää valitusta OP:n käytännöstä antaa asuntoluoton otosta bonuksia, joita voi käyttää vain vakuutusten ostoon OP:ltä. Viraston mukaan tämä käytäntö ei syyllisty määräävän markkinaosuuden väärinkäyttöön. Teimme Palkansaajien tutkimuslaitoksessa laajan selvityksen aiheesta kiistan hävinnyttä osapuolta (IF) edustaneelle asianajajatoimistolle. En tämän vuoksi sano, että olisin tässä kiistassa puolueeton,… Lue lisää

Share

Muutama asia talouteen liittyen – ohjeita tulevalle hallituskaudelle?

Tammikuun viimeisellä viikolla saimme nauttia kahdesta merkittävästä mediatapahtumasta. Ensinnäkin ilmestyi ministeriöiden kansliapäälliköiden yhteinen virkamiesnäkemys ”Mahdollisuudet Suomelle” -raportin muodossa, ja toiseksi puhkesi (osin) kahteen yksityiseen vanhusten hoivapalveluyrityksen toimintaan liittyvä kuohunta. Näistä jälkimmäinen, niin traaginen kuin onkin, on ollut taloustieteen kirjallisuuden valossa odotettavissa (ks. esim. Acemoglu et al. 2008) ja toki aikaisemminkin mediassa esiin nostettu. Tavallaan hoivaskandaali… Lue lisää

Share

Rakenneuudistusten strategia: revoluutio vai evoluutio?

Suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä on 1990-luvulta lähtien tehty lukuisia osauudistuksia. Niiden sijaan on nyt alettu vaatia järjestelmän perusteiden remonttia. Tähän tähtää päättyvän hallituskauden sote-uudistus. Sen tavoitteiden toteutuminen on kuitenkin kyseenalaista. Myös seuraavan hallituskauden sotu-uudistuksen tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään. Niiden yhteen sovittaminen onnistuu parhaiten hyvin valmistelluin osauudistuksin. Suomalaisen hyvinvointivaltion kehittämisstrategia on vuosikymmenten saatossa muuttunut. Sotavuosien jälkeen alkaneella, 1980-luvulle… Lue lisää

Share

Aika laittaa samppanjapullot ulos kylmään: Suomen noin 44 prosentin veroasteesta huolimatta veronmaksajan taksvärkkipäivä on jo nurkan takana

Apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi kävi helmikuun viimeisenä päivänä Helsingissä kertomassa OECD:n terveiset Suomen talouden tilasta. Maaraporttia on monessa yhteydessä jo kommentoitu, joten kiinnitän huomiota Kiviniemen esityksessä vain kahteen seikkaan: (i) Suomen verotaakka on yksi OECD:n raskaimpia (kalvo 6) ja (ii) Suomi on OECD:n tasa-arvoisimpia maita (kalvo 7). Suomen veroaste, jota joskus kutsuttiin kuvaavammin bruttoveroasteeksi, on Kiviniemen… Lue lisää

Share

Ekonomistit ja arvonlisäveroprosentit

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen tuki blogikirjoituksessaan (1.12.2017) demarinuorten vaatimusta verottaa kaikkia hyödykkeitä samalla  veroprosentilla arvonlisäverotuksessa. Vartiainen väittää, että ”ehdotus on vanhastaan taloustieteilijöiden suosiossa”. Lisäksi hänen mukaansa ”perustelu ekonomistien kannalle  on se, että välttämättömyyshyödykkeiden  verottaminen ei vääristä talouden toimintaa lainkaan tai vain hyvin vähän”. Hän vetoaa Ramseyn (1927) julkaisemaan tutkimukseen. Ramseyn kehittämän säännön mukaan verot pitäisi… Lue lisää

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share