T&Y-blogi

T&Y-blogissa joukko Talous & Yhteiskunta -lehteä avustaneita asiantuntijoita kirjoittaa ajankohtaisista taloudellisista ja yhteiskunnallisista aiheista. Nämä asiantuntijat eivät tällä hetkellä ole Palkansaajien tutkimuslaitoksen palveluksessa. Kaikki esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia. Ne eivät välttämättä vastaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen eivätkä Talous & Yhteiskunta -lehden kantaa.

Euroalueen inflaatioankkuri on pohjassa

Äskettäin päästiin todistamaan jotain poikkeuksellista, kun Saksan valtion 10 vuoden lainakorot noteerattiin markkinoilla negatiivisina. Toisin sanoen sijoittajat ovat valmiita maksamaan siitä, että Saksan valtio pitää heidän rahojansa 10 vuoden ajan. Miinuksen puolella ovat tällä hetkellä myös Japanin ja Sveitsin 10 vuoden valtionlainojen korot, puhumattakaan lyhyemmistä velkakirjoista. Samoin Suomen valtion lainakorot ovat hyvin matalalla tasolla. 10… Lue lisää

Share

Helsingin Sanomien pääkirjoitus ja faktat

HS:n pääkirjoitus 8.6.2016 (”Ratkaisuja syntyi otolliseen aikaan; Työmarkkinoiden työntöapu tulee talouteen oikealla hetkellä”) toteaa: ”Kesäkuussa 2009 pääministeri Matti Vanhanen (kesk) kertoi eduskunnalle valtiovarainministeriön ennusteeseen nojautuen, että nyt ollaan suhdannekuopan pohjalla ja käänne tulee lähikuukausina.” HS jatkaa: ”Kun näin oletettiin, talouspolitiikan valinnat menivät vinoon. Suomi alkoi elvyttää. … Jälkiviisaasti voisi arvioida, että elvyttämisen asemesta olisi pitänyt… Lue lisää

Share

Euroalue ja säästämisen paradoksi

Euroalue on sinnitellyt jo usean vuoden ajan taantumassa. Heikon kehityksen jakso alkoi globaalin finanssikriisin puhkeamisesta vuonna 2008. Sitä seurasi jyrkkä taantuma vuonna 2009. Sen jälkeen maailmantalous alkoi elpyä, mutta euroalue vaipui uuteen taantumaan vuosiksi 2012–2014. Tämänkin jälkeen kehitys on ollut varsin heikkoa. Samat ongelmat ovat vaivanneet myös Suomea. Finanssikriisin syynä oli yksityisen sektorin ylivelkaantuminen ja… Lue lisää

Share

Nuoret ja lamat

Suomen Pankin tutkijoiden Helvi Kinnusen ja Petri Mäki-Fräntin (KMF) Euro & talous -lehden artikkeli nuorten tulokehityksestä on saanut viime aikoina erityisen paljon huomiota. Helsingin Sanomat on vedonnut siihen jo useammassa pääkirjoituksessaan. Esimerkiksi HS:n pääkirjoitus 6.4.2016 väittää, että ”1990-luvun laman ja nykyisen taantuman alkaessa työmarkkinoille tulleet ikäluokat ovat pahimpia väliinputoajia”. Onpa artikkeli myös tarjonnut tilaisuuden vaatia… Lue lisää

Share

Töihinpaluuraha äitien työllisyysasteen nostamiseksi

Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin maailman parhaimpia maita olla äiti.* Pelastakaa Lapset -järjestön vuosittain tekemän äitien ja lasten terveydentilaan, koulutustasoon sekä talouden tilaan ja naisten poliittiseen asemaan perustuvan vertailun perusteella Suomi on viime vuosina ollut joko maailman ensimmäiseksi tai toiseksi paras maa olla äiti. Ei huonosti, vai mitä? Meillä on paljon asioita, joista monissa muissa… Lue lisää

Share

Miksi fiskaalinen elvytys ei kelpaa?

Monet poliitikot ja talouspolitiikan taustavoimat (VM, SP ja ETLA) vetoavat jatkuvasti siihen, että Suomen harjoittama finanssipolitiikka on ollut kaikkein elvyttävintä Euroopassa. Tueksi esitetään EU:n komission laskelmia. Näihin väitteisiin liittyy useita heikkouksia. Finanssipolitiikan elvyttävyyttä/kiristävyyttä voidaan arvioida mittareilla, joista on poistettu talouden suhdannevaihtelu (ks. kuvio 1). Näin saadaan esille tietoisesti harjoitetun finanssipolitiikan luonne. Ensinnäkin komission tapaan arvioida… Lue lisää

Share

Matalien korkojen aikakausi

Useiden valtion- ja pankkilainojen viitekorot ovat viime aikoina lähestyneet nollaa ja kääntyneet jopa negatiivisiksi. Joidenkin maiden, kuten Suomen valtion myymien 2 vuoden obligaatioiden korkojen negatiivisuus on sinällään erikoinen ilmiö. Valtionlainakorkojen mataluus ei kuitenkaan ole historiallisesti mitenkään poikkeuksellista. Poikkeuksellisilta näyttävät päinvastoin valtionlainakorkojen huomattavan korkeat tasot toisen maailmansodan jälkeen aina 2000-luvulle asti. Vaikka oheinen kuvio näyttää historian… Lue lisää

Share

Millä tavoin Ruotsin talouskehitys on eronnut Suomesta?

Ruotsin kansantalous on tällä vuosikymmenellä kehittynyt selvästi paremmin kuin Suomen. Maiden välinen kumulatiivinen kasvuero on kasvanut jo varsin suureksi. Vuoteen 2009 asti molempien maiden kokonaistuotanto kehittyi hämmästyttävän samankaltaisesti. Sen jälkeen erkaantuminen on kuitenkin ollut selvää: Ruotsin talous on kasvanut kun taas Suomen talous on jäänyt junnaamaan paikoilleen. Vuoteen 2015 mennessä Ruotsin talous on kasvanut jo… Lue lisää

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share