Tilaukset

Ohjelmistoasiantuntija
Aila Mustonen
Puh. (09) 2535 7355
E-mail: etunimi.sukunimi@labour.fi

 

 

Muuttoajankohta, lähtömaa ja sukupuoli näkyvät maahanmuuttajan työllistymisessä

Talous & Yhteiskunta 1/2019 | Artikkeli

Ekonomisti Henna Busk \ Pellervon taloustutkimus (PTT) \ henna.busk at ptt.fi
Johtava taloustutkija Signe Jauhiainen \ KELA \ signe.jauhiainen at kela.fi

Suomessa maahanmuuttajien työllisyys on selvästi valtaväestöä heikompaa. He työllistyvät paremmin Suomessa asumisen myötä, mutta eri ajankohtina muuttaneiden ja eri taustoista tulevien maahanmuuttajien työllisyydessä on merkittäviä eroja. Lisäksi naiset siirtyvät miehiä hitaammin työmarkkinoille. Maahanmuuttajien työllisyyden parantaminen on tärkeää kotoutumisen, julkisen talouden ja koko kansantalouden kannalta. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää maahanmuuttajanaisten heikkoon työllisyyteen. Kotouttamisen prosesseja tulisi nopeuttaa ja niiden vaikuttavuutta parantaa.

Artikkeli PDF-muodossa
Henna Buskin (oik.) ja Signe Jauhiaisen mukaan maahanmuuttajanaiset hyötyvät, jos lasten hoitamisen ja kotouttamispalveluihin osallistumisen voi yhdistää joustavasti.

Tässä artikkelissa tarkastelemme maahanmuuttajien työllisyyttä henkilötason aineiston avulla ja nostamme esiin kehittämiskohteita. Artikkeli tarjoaa kokonaiskuvan maahanmuuttajien työllisyydestä, mutta se pyrkii myös avaamaan eroja keskiarvolukujen taustalla. Artikkelin aineisto ja analyysit perustuvat Maahanmuuttajat työmarkkinoilla -tutkimukseen (Busk ym. 2016), jossa on kuvattu aineistoa ja tarkasteltu teemaa laajemmin.

Maahanmuuttajat työllistyvät Suomessa huonommin kuin valtaväestö, ja EU-maiden ulkopuolelta muuttaneiden työllisyys on OECD-maiden matalinta (Busk ym. 2016, OECD 2018). Ulkomailla syntyneiden ja koko väestön työllisyydessä on merkittävä ero (kuvio 1). Koko väestössä työllisten osuus on ollut 2000-luvulla 70 prosentin tuntumassa, kun ulkomailla syntyneistä työllisiä on ollut alle 60 prosenttia. Suhdannevaihtelut näkyvät sekä ulkomailla syntyneiden että koko väestön työllisyydessä. 1990-luvulla ja vuonna 2009 ulkomailla syntyneiden työllisyys heikkeni koko väestöä enemmän. Jos kielitaidossa tai osaamisessa on puutteita, työpaikan löytäminen on vaikeampaa lamassa tai taantumassa kuin parempina aikoina.

Kuvio 1. Koko väestön ja ulkomailla syntyneiden työllisyysaste vuosina 1988−2016, 18−64-vuotiaat

Suomeen tullaan monista eri syistä. Turvapaikanhakijoiden kysymykset ovat esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta valtaosa maahanmuuttajista tulee Suomeen muista syistä. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuonna 2018 tehtiin ensimmäisestä oleskeluluvasta 22 168 myönteistä päätöstä, joista 9 009 perhesyistä, 7 687 työn perusteella ja 5 202 opiskelun perusteella. EU-kansalaisten rekisteröintejä oli 8 749 ja myönteisiä turvapaikkapäätöksiä 2 740. Työn perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä on kasvanut viime vuosina. Sisäministeriön (2018) arvion mukaan kasvu johtuu taloustilanteen paranemisesta.


“EU-MAIDEN ULKOPUOLELTA MUUTTANEIDEN TYÖLLISYYS ON OECD-MAIDEN MATALINTA SUOMESSA.”


Maahanmuuttajien työllisyys on monesta näkökulmasta merkittävä yhteiskunnallisen kysymys. Työnteko turvaa heidän itsensä toimeentulon ja helpottaa kotoutumista. Kansantalouden näkökulmasta maahanmuutto tuo työvoimaa erilaisiin ammatteihin. Työntekijäammattien lisäksi maahanmuuttajia tarvitaan myös asiantuntijatehtäviin, joihin he tuovat mukanaan uutta osaamista ja omat verkostonsa.

Työllisyys vaikuttaa myös merkittävästi maahanmuuton taloudellisiin seurauksiin. VATT-työryhmän (2014) mukaan vaikutukset julkiseen talouteen vaihtelevat maahanmuuttajan työllisyyden ja maahanmuuttoiän mukaan. Työlliset ja nuorina työikäisinä maahan muuttaneet vaikuttavat positiivisimmin julkiseen talouteen.

Miehet useammin työllisinä – naiset työvoiman ulkopuolella

Tarkastelemme maahanmuuttajien työmarkkinatiloja ja työurien kehitystä Suomessa asumisen aikana Tilastokeskuksen rekistereistä poimitun yksilötason aineiston avulla. Aineisto sisältää seurantatietoa vuosina 1995−1996, 2000−2001 ja 2005−2006 Suomeen muuttaneista ulkomaan kansalaisista. Kutsumme näitä kolmea maahanmuuttovuosiparia ”muuttokohorteiksi”. Henkilöiden seurantatiedot ulottuvat maahanmuuttovuodesta vuoteen 2013 tai Suomesta poismuuttoon saakka. Koska tarkastelumme keskittyy työikäisiin maahanmuuttajiin, on aineistoon sisällytetty henkilöt, jotka ovat olleet vähintään 18 vuotta maahanmuuttovuonna ja enintään 59 vuotta vuonna 2013. Kaikkiaan aineisto käsittää lähes 40 000 henkilöä.

Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajien työllisyyttä pääasiallisen toiminnan avulla.1 Olemme laskeneet keskimääräiset ajat eri työmarkkinatiloissa (työllinen, työtön, opiskelija tai työvoiman ulkopuolella) ensimmäisten neljän Suomessa asutun vuoden aikana. Neljän ensimmäisen vuoden aikana maahanmuuttajat ovat olleet keskimäärin työllisinä 1,6 vuotta ja työttömänä 0,7 vuotta (kuvio 2). Sen sijaan opiskelijoina he ovat olleet keskimäärin 0,6 vuotta ja työvoiman ulkopuolella 1,2 vuotta.

”Maahanmuuttajamiehet ovat olleet selvästi enemmän työllisinä kuin maahanmuuttajanaiset.”

Kun työmarkkinatiloja katsotaan sukupuolittain, havaitaan, että maahanmuuttajamiehet ovat olleet selvästi enemmän työllisinä kuin maahanmuuttajanaiset. Työllistä aikaa miehille on kertynyt keskimäärin 2 vuotta, kun naisilla vastaava luku on vain 1,1 vuotta. Naiset ovat olleet miehiä selvästi useammin myös työvoiman ulkopuolella, kun taas työttömänä tai opiskelijana vietetyissä ajoissa ei eroa juuri ole.

Muuttamisen ajankohdalla on merkitystä

Maahanmuuttajien työurissa on myös eroa muuttokohorttien välillä (kuvio 2). Ensimmäisellä muuttokohortilla eli vuosina 1995−1996 Suomeen muuttaneille työllistä aikaa on kertynyt selvästi vähemmän (1,0 vuotta) kuin myöhempinä ajankohtina maahan muuttaneille (2000−2001: 1,5 vuotta ja 2005−2006: 1,9 vuotta) ensimmäisen neljän vuoden aikana Suomessa. Tämän lisäksi ensimmäinen muuttokohortti on ollut merkittävästi pidemmän aikaa työttömänä kuin myöhemmät muuttajat.

Edellä olevat havainnot antavat viitteitä siitä, että muuttamisen ajankohdalla on merkitystä. Se, millaiseen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen tilanteeseen muutetaan, vaikuttaa työllistymiseen ja työvuosien kertymiseen. Maahanmuuttajat reagoivat valtaväestöä herkemmin talouden suhdanteisiin (Åslund ja Rooth 2007, Dustmann et al. 2010).

Suhdanteiden lisäksi vallitsevat asenteet ja erityisesti työvoimapolitiikan muutokset ovat osaltaan vaikuttaneet muuttokohorttien välisiin eroihin. Aiemmin muuttaneilla kotouttamistoimet ovat olleet puutteelliset. Maahanmuuton lisääntyessä kotoutumistoimia ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä on kehitetty, ja niillä onkin saatu aikaan myönteisiä vaikutuksia maahanmuuttajien työllisyyteen (Sarvimäki ja Hämäläinen 2016).

Kuvio 2. Keskimääräinen aika eri työmarkkina-asemissa ensimmäisten neljän maassaolovuoden aikana, sukupuolen ja muuttokohortin mukaan

Erot heijastelevat maahanmuuton syitä

Maahanmuuttajien työllistymisessä on merkittäviä eroja eri maaryhmien välillä (kuvio 3). Tarkastelu ulottuu kahdeksanteen maassaolovuoteen saakka, koska tällöin kaikki kolme muuttokohorttia ovat mukana laskelmissa.2 Maaryhmien mukaiset tarkastelut työllisyydestä heijastelevat maahanmuuton syitä. On kuitenkin syytä muistaa, että ryhmien sisäiset erot voivat olla suuria esimerkiksi miesten ja naisten välillä.

Virosta sekä Länsi- ja Etelä-Euroopasta muuttaneet ovat työllistyneet parhaiten.

Parhaiten työllistyvät Virosta sekä Länsi- ja Etelä-Euroopasta muuttaneet. Heillä maahanmuuton syy on usein työ­perusteinen, mikä näkyy korkeana työllisyytenä heti maahantulovuonna. Työllisten osuus nousee lähes 70 pro­senttiin ensimmäisten kahdeksan maassaolovuoden aikana. Sen sijaan maaryhmistä heikoiten työllistyvät Lähi-idästä ja Somaliasta muuttaneet, joista suuri osa on pakolaisia (ks. esim. Sutela ja Larja 2015). Työllisten osuus on lähtötasoltaan matala tässä ryhmässä (15 prosenttia), ja vaikka työllisyys maassaoloajan kasvaessa hieman paranee, jää se selvästi muita maaryhmiä heikommaksi eli noin 30 prosenttiin. Loput lähtömaaryhmät sijoittuvat välimaastoon, ja työllisten osuus niissä on 50−60 prosenttia.

Kuvio 3. Työllisten osuus lähtömaaryhmien ja maassaoloajan mukaan

Naisten työurat jäävät lyhyemmiksi

Entistä tarkemman kuvan työllisyydestä ja työllistymisestä antaa maahanmuuttajien työpäivien ja kertyneiden työvuosien tarkasteleminen3. Aloitetaan tarkastelu työpäivistä (taulukko 1).

Taulukko 1. Työpäiviä vuodessa keskimäärin, miehet ja naiset

Miehet työllistyvät naisia nopeammin heti maahanmuuton jälkeen. Ensimmäisenä maassaolovuonna miehille on kertynyt työpäiviä keskimäärin hieman yli 100 päivää ja toisena maassaolovuonna noin 170 päivää. Tämän jälkeen kasvu hidastuu. Kahdeksantena maassaolovuonna työpäiviä on keskimäärin 220. Naisilla sen sijaan työmarkkinoille pääseminen on selvästi hitaampaa. Ensimmäisenä maassaolovuonna naisille työpäiviä on kertynyt keskimäärin vain hieman yli 50. Myöhempinä maassaolovuosina naisten työllisyys kuitenkin paranee, ja he ottavat jopa hieman miehiä kiinni vuotuisissa työpäivien määrässä. Kahdeksantena maassaolovuotena naisille työpäiviä onkin kertynyt jo hieman alle 190.

Tarkastellaan seuraavaksi maahanmuuttajien työvuosia Suomessa asumisen aikana. Kuviossa 4 on esitetty ensimmäisten neljän maassaolovuoden aikana kertyneiden työvuosien jakauma miesten ja naisten keskuudessa. Naisista lähes puolet ei ole ollut lainkaan töissä, kun miehillä vastaava osuus on noin viidennes. Ensimmäisten neljän maassaolovuoden jälkeen miehistä lähes kolmannes on ollut lähes koko ajan töissä, kun taas naisista yli kolme vuotta työssä olleita on vain 14 prosenttia.


MAAHANMUUTTAJANAISISTA HUOMATTAVA OSA ON KESKITTYNYT PERHEESEEN TYÖELÄMÄN JÄÄDESSÄ JOPA KOKONAAN SIVUUN.


Maahanmuuttajanaisten työurat ovat selvästi miesten työuria lyhyempiä Suomessa asumisen alkuvuosina. Osaltaan sukupuolten välistä eroa työurissa selittävät perhetekijät ja naisten hidas työllistyminen. Ulkomaalaistaustaiset naiset perheellistyvät keskimäärin suomalaistaustaisia nuorempina, ja usein he hoitavat lapsiaan kotona pidempään kuin kantaväestö (Larja ja Sutela 2015, Tervola 2015, Hardoy ja Schøne 2010). Tämä pätee erityisesti pakolaismaista muuttaneisiin. Mahdollisuudet työmarkkinoille osallistumiseen heikkenevät entisestään, jos kielitaito ei kehity ja koulutus sekä työkokemus jäävät puutteellisiksi. Miehillä työperäisen maahanmuuton osuus on suurempi kuin naisilla, kun taas naisilla ylivoimaisesti tärkein maahanmuuton peruste on perhetekijät (Sutela ja Larja 2015).

Kuvio 4. Miehille ja naisille kertyneet työvuodet ensimmäisten neljän maassaolovuoden aikana, osuus (%) maahanmuuttajista

Turvapaikanhakijoiden työllisyydestä ei ole vielä tietoa

Vuosi 2015 oli poikkeuksellinen Suomen maahanmuuttohistoriassa. Tuona vuonna turvapaikkaa haki 32477 henkilöä. Vuosien 2015, 2016 ja 2017 aikana turvapaikan sai hieman alle 14000 henkilöä. Vuodesta 2015 ei ole kuitenkaan kulunut vielä riittävän pitkää aikaa, jotta uusien tulijoiden siirtymistä työmarkkinoille voitaisiin arvioida. Ensin vuorossa on pitkäkestoinen turvapaikkapäätöksen käsittely, ja kotouttamistoimet alkavat vasta mahdollisen myönteisen päätöksen jälkeen. Kotouttamista on uudistettu ja tuotu lähemmäksi työelämää, mutta kielikoulutus ja muut kotouttamistoimenpiteet vievät aikaa. Lisäksi rekisteritiedot työllisyydestä ovat tutkijoiden käytössä vasta muutaman vuoden viiveellä.

Turvapaikanhakijoiden työllistyminen on ollut aiemmin heikkoa ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Irak, Afganistan ja Somalia olivat vuonna 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden yleisemmät lähtömaat. Aiempien vuosien kehityksen perusteella voidaan sanoa, että näistä maista tulleiden työllisyys on ollut heikkoa (kuvio 3). Myös Sarvimäki (2017) on tutkinut humanitaarisen maahanmuuton lähtömaista vuosina 1990–2013 Suomeen muuttaneita. Tutkimuksessa havaittiin, että työllisyysaste ja tulot olivat valtaväestöä pienemmät ja sosiaaliturvaetuuksien käyttö suurempaa. Suomessa asutun ajan myötä tilanne koheni, mutta erot olivat edelleen merkittävät. Aiempi kehitys osoittaa, että turvapaikan saaneiden kotouttamiseen on syytä kiinnittää huomiota, jotta uudet tulijat saadaan mukaan työmarkkinoille.

Kotouttamistoimenpiteitä kehitettävä edelleen

Tutkimuksessamme (Busk ym. 2016) kiinnitimme huomiota erityisesti maahanmuuttajanaisten tilanteeseen työmarkkinoilla. Maahanmuuttajanaisten heikko työllisyys ja osallistuminen työmarkkinoille on noussut esille laajemminkin. OECD (2018) julkaisi laajan arvion kotouttamisen toimivuudesta Suomessa, ja siinä maahanmuuttajanaisten heikko tilanne nostettiin esiin.

Lasten kotihoidon tuen nähdään OECD:n raportissa hidastavan maahanmuuttajanaisten kotoutumista. Kotihoidon tukea pidetään ongelmallisena, koska heikosti työmarkkinoille kiinnittyvien naisten siirtyminen työmarkkinoille on vaikeaa pitkän kotonaolon jälkeen. Lasten hoitaminen ja kotouttamispalveluihin osallistuminen tulisi yhdistää toisiinsa nykyistä joustavammin. Työmarkkinoille siirtyminen vie liian kauan, jos kotouttamispalveluiden piiriin siirrytään vasta pitkien perhevapaiden jälkeen.

Naisten kotouttamisen kehittäminen liittyy työllisyyden lisäksi maahanmuuttajalasten kotoutumiseen ja tulevaisuuden näkymiin. Maahanmuuttajien lasten koulumenestyksen tiedetään olevan heikompaa kuin valtaväestön lasten (ks. esim. Teräs ja Kilpi-Jakonen 2013). Äitien kotoutuminen ja kielen oppiminen lisäisi heidän mahdollisuuksiaan tukea lasten koulutusta. Lapset hyötyisivät myös varhaiskasvatukseen osallistumisesta.

Lasten kotihoidon tuen arvioidaan hidastavan maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja työllistymistä.

Monilla maahanmuuttajilla on työpaikka valmiina, kun he saapuvat Suomeen. Muiden muuttajien osalta kotouttamistoimenpiteet ovat avainasemassa työllisyyden parantamisessa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2019) kantaa huolta kotouttamistoimenpiteiden toteutuksesta. Valiokunta vaatii, että kotouttamisen prosesseja on nopeutettava ja kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta on parannettava. Esimerkiksi suomen kielen taito jää monilla heikoksi kielikoulutuksen jälkeen, joten valiokunta peräänkuuluttaa kielikoulutuksen uudistamista. Kielikoulutuksen heikot tulokset nostetaan esille myös OECD:n raportissa.

Tarkastusvaliokunta (2019) ja OECD (2018) näkevät ongelmallisena maahanmuuttajien kotouttamistoimien jakamisen kuntien ja TE-palvelujen kesken. Työmarkkinoille suuntautuneiden kotouttamisesta vastaa TE-toimisto ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisesta vastaa kunta. Maahanmuuttajan näkökulmasta alussa tapahtuva erottelu ei ole tarkoituksenmukaista, koska se saattaa pidentää matkaa työmarkkinoille. Lisäksi kaivataan kokonaisvastuuta kotouttamisesta yhdelle toimijalle.

 

Viitteet

1 Henkilön pääasiallinen toiminta vuoden lopussa (Tilastokeskus).

2 Eri vuosina Suomeen muuttaneiden henkilöiden potentiaaliset maassaoloajat vaihtelevat. Vuonna 1995 muuttaneille maassaoloaikaa on voinut kertyä vuoteen 2013 mennessä enimmillään 19 vuotta. Sen sijaan vuonna 2006 muuttaneille potentiaalinen maassaoloaika on enintään 8 vuotta.

3 Työpäivät = henkilön eläkettä kartuttanut työ- ja palveluaika sekä yrittäjävakuutettu aika vuodessa päivinä (Eläketurvakeskus); Työvuodet = kumulatiiviset työpäivät/360 (omat laskelmat).

 

Kirjallisuus

Busk, H. & Jauhiainen, S. & Kekäläinen, A. & Nivalainen, S. & Tähtinen, T. (2016), Maahanmuuttajat työmarkkinoilla – tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista, Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 06/2016.

Dustmann, C. & Glitz, A. & Vogel, T. (2010), Employment, Wages and the Economic Cycle: Differences Between Immigrants and Natives, European Economic Review, 54, 1–17.

Hardoy, I. & Schøne, P. (2010), Incentives to Work? The Impact of a ‘Cash-for-care’ Benefit for Immigrant and Native Mothers Labour Market Participation, Labour Economics, 17, 963–974.

Larja, L. & Sutela, H. (2015), Työllisyys. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisella – naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä, teoksessa Nieminen, T. & Sutela, H. & Hannula, U. (toim.): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014, Helsinki: Tilastokeskus, 71–82.

OECD (2018), Working Together: Skills and Labour Market Integration of Immigrants and Their Children in Finland, Paris: OECD.

Sarvimäki, M. & Hämäläinen, K. (2016), Integrating Immigrants: The Impact of Restructuring Active Labor Market Policies, Journal of Labor Economics, 34, 479–508.

Sutela, H. & Larja, L. (2015), Maahanmuuton syyt, teoksessa Nieminen, T. & Sutela, H. & Hannula, U. (toim.): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014, Helsinki: Tilastokeskus, 15–28.

Sisäministeriö (2018), Maahanmuuton tilannekatsaus 1/2018. Sisäministeriön julkaisu, 16/2018.

Tarkastusvaliokunta (2019), Tarkastusvaliokunnan mietintö, TrVM 6/2018. Kotouttamisen toimivuus.

Tervola, J. (2015), Maahanmuuttajien kotihoidon tuen käyttö 2000-luvulla, Yhteiskuntapolitiikka, 80, 121–133.

Teräs, M. & Kilpi-Jakonen, E. (2013), Maahanmuuttajien lapset ja koulutus, teoksessa Martikainen, T. & Saukkonen, P. & Säävälä, M. (toim.): Muuttajat – kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta, Tallinna: Gaudeamus, 184–202.

VATT-työryhmä (2014), Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen, VATT Analyysi, VATT-julkaisuja 67.

Åslund, O. & Rooth, D. (2007), Do When and Where Matter? Initial Labour Market Conditions and Immigrant Earnings, Economic Journal, 117, 422–448.

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share