Tilaukset

Julkaisusihteeri
Irmeli Honka
Puh. (09) 2535 7338
E-mail: etunimi.sukunimi@labour.fi

 

 

Naulatehdas, juustotiski ja sote-kannustimet

Talous & Yhteiskunta 2/2017 | Pääkirjoitus

Erikoistutkija Heikki Taimio \ Palkansaajien tutkimuslaitos \ heikki.taimio at labour.fi
Heikki Taimio

Tarinassa neuvostoliittolaisesta naulatehtaasta keskussuunnitteluvirasto määräsi sille naulojen määrän mukaisen tuotantokiintiön, ja se tuotti satojatuhansia pikkiriikkisiä nauloja. Havaittuaan ne hyödyttömiksi viranomaiset asettivat naulojen painoon perustuvan kiintiön, jolloin tehdas tuotti paljon pienemmän määrän erittäin raskaita ja yhtä hyödyttömiä nauloja. Satiirilehti Krokodil julkaisi pilakuvan tehtaanjohtajasta, joka ylpeänä esitteli ennätystuotantoaan, yhtä ainoaa nosturista riippuvaa jättinaulaa.

Kun olet lakannut hekottamasta neukkusosialismin typeryydelle, varo ettei pilkka osu omaan nilkkaan. Kyse on nimittäin yleisemmästä ongelmasta, vääränlaisten kannustimien tahattomista seurauksista. Legendaarisen naulatehtaan ongelma oli, ettei se toiminut markkinatalouden ehdoin. Kukapa nykyään haluaisi sosialisoida naulojen tuotantoa, mutta vastaavanlaisia ongelmia syntyy, kun markkinatalouden oppeja yritetään ottaa käyttöön julkisella sektorilla.

Esimerkiksi juustotiskillä tilanne on hyvin selkeä: eri juustoilla on kilohinnat ja ne ovat näkyvillä, jopa maisteltavissa. Asiakas voi varmistua laadusta helposti: homeessa ovat vain ne juustot joiden pitääkin olla. Huono maine karkottaisi maksavat asiakkaat, joten myyjän ei kannata edes yrittää huijata.
Tilanne on toinen julkisissa palveluissa, jollaisia sote-uudistus koskee. Kansalaiset eivät maksa niistä hintaa, eikä kaikissa palveluissa ole mahdollista varmistua laadusta. Maakunta ja viime kädessä valtio maksaa kilpaileville tuottajille, joille muodostuu kannustin säästää kustannuksissa luistamalla laadusta. Esimerkiksi terveydenhuollossa kannattaa houkutella helppohoitoisia asiakkaita ja pyrkiä välttämään paljon ja vaativaa hoitoa tarvitsevia.

Julkisten palvelujen yhtiöitetyssä tuotannossa ilmenevien kannustinongelmien takia siinä aletaan kokeilla vaihtoehtoisia kriteerejä, kuten esimerkiksi korvauksia asiakas- tai toimenpidemäärien mukaan. Tämän ei-toivotut seuraukset on helppo kuvitella. Ylipäätään uuden julkisjohtamisen opin soveltamisesta, kapitalismin tunkeutumisesta julkiselle sektorille, on seurannut vain lisää kannustinkokeiluja, sääntöjä, määräyksiä, valvontaa ja sanktioitakin.

Puhuessaan eduskunnalle 28.3. talousnobelisti Bengt Holmström varoitti: ”Jos julkiseen sektoriin otetaan yksityisen sektorin ajattelua sisään, silloin ollaan perusajattelultaan väärällä tiellä.” Tällä hän tarkoitti juuri kannustinongelmia. Olennainen ero on, että yksityiset yritykset tavoittelevat voittoa, mitä julkisen sektorin ei tarvitse tehdä, jolloin se voi huomioida muita, yhteiskunnallisesti tärkeitä näkökohtia.

Sote-uudistuksen motiivina on ollut pitkälti terveyskeskusten resurssipula ja hoitoon pääsyn hitaus. Tätä ongelmaa ei välttämättä ole tarkoituksella aiheutettu, vaan markkinatalouden ehdoin toimivat yksityiset ja suuret terveyspalveluyritykset ovat onnistuneet houkuttelemaan lääkäreitä pois terveyskeskuksista. Jännä vain, että tämän seurauksena nuo firmat saattavat pian vallata koko alan.

Julkisella sote-sektorilla on pitkään nojauduttu työntekijöihin, joiden toiminnan laadun ovat taanneet ammattikuntien omat normit ja julkisen palvelun motivaatio. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että osalla korkeapalkkaisista lääkäreistä etusijalla ovat markkinataloudelliset tulostavoitteet. Heitä kannattaa varoa sote-uudistuksessa.

Pääkirjoitus PDF-muodossa

 

Tämän teemanumeron kaikki artikkelit, kolumnit ja haastattelu liittyvät Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaan WIP-konsortioon – ”Work, Inequality, and Public Policy” eli ”Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka” (www.stn-wip.fi). Konsortiota johtaa Tampereen yliopiston professori Matti Tuomala, ja Palkansaajien tutkimuslaitos osallistuu siihen usean tutkijan voimin.

Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share