Tilaukset

Julkaisusihteeri
Irmeli Honka
Puh. (09) 2535 7338
E-mail: etunimi.sukunimi@labour.fi

 

 

Richard Wilkinson ja Kate Pickett: The Inner Level – How More Equal Societies Reduce Stress, Restore Sanity and Improve Everyone’s Well-being

Talous & Yhteiskunta 3/2018 | Lukuvihje

Erikoistutkija Terhi Maczulskij \ Palkansaajien tutkimuslaitos

Eriarvoisuus ja yhteiskunnan kipupisteet – korrelaatiotarkasteluja pahimmillaan

London: Allen Lane, 2018. 352 s.

Brittiläiset sosiaaliepidemiologian professorit Richard Wilkinson ja Kate Pickett ovat kirjoittaneet kirjan eriarvoisuudesta ja sen seurauksista yhteiskunnan hyvinvoinnille. HS-kirjat julkaisi heidän aiemman, vuonna 2009 ilmestyneen kirjansa suomennoksen nimellä ”Tasa-arvo ja hyvinvointi”. Aiemmassa teoksessaan he pyrkivät osoittamaan, että tulojen eriarvoisuudella voidaan selittää lähestulkoon kaikkia yhteiskunnassa vallitsevia kipupisteitä, kuten terveysongelmia, liikalihavuutta, teiniraskauksia, huumaavien aineiden väärinkäyttöä, korkeita väkivaltatilastoja ja lasten heikkoa hyvinvointia. Kirja sisältää paljon korrelaatiokuvioita, joissa havaitaan selvä positiivinen yhteys tuloerojen ja esimerkiksi mielenterveysongelmien (tai muun mittarin) välillä.

Aikaisempi kirja sai osakseen huomattavaa kritiikkiä ja vastinkirjoituksia (ks. Jukka Pirttilän arvio T&Y:n numerossa 4/2009). Kritiikin mukaan Wilkinson ja Pickett käyttivät hyvin yksiulotteista määritelmää tulonjaon epätasaisuudelle. Toiseksi kirjan tuloksia ei pystytty aina tuottamaan uudelleen hyödyntämällä eri aineistoja, mikä söi uskottavuutta tutkimuksen yleistettävyydeltä. Kolmanneksi kirjoittajia syytettiin jopa aineiston manipuloimisesta, sillä he olivat ilman perusteltua syytä tiputtaneet siitä pois eri valtioita (oletetusti) saadakseen parempia tutkimustuloksia. Kirjallisuuslähteiden tuloksia oli tulkittu paikoitellen väärin. Lisäksi kirjan henki huokui liikaa kausaalitulkintoja, vaikka kirjan tieteellinen evidenssi oli pitkälti korrelaatiotarkastelujen varassa.

Kritiikistä huolimatta Wilkinson ja Pickett ovat nyt kirjoittaneet teokselleen jatko-osan, jossa pureudutaan samankaltaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin kuin edellisessäkin kirjassa. Ensimmäisessä osassa keskustellaan siitä, kuinka epätasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa esiintyy enemmän mielenterveysongelmia ja ahdistuneisuutta. Tämä ahdistuneisuus johtuu alemmuudentunteesta ja epäonnistumisen pelosta (ns. ”status anxiety”). Kirjoittajien mukaan isot tuloerot korostavat luokkayhteiskuntaa, mikä puolestaan purkautuu ahdistuneisuutena omasta statuksesta – huolimatta siitä oletko rikas vai köyhä. Ahdistuneisuus johtaa mm. ostosriippuvuuteen, peliongelmiin ja ylivelkaantumiseen. Kirjoittajien huima kausaalipäätelmäketju saa lisää jatkoa, kun mielenterveysongelmat ja ylivelkaantuminen johtavat edelleen lasten heikkoon hyvinvointiin: isomman tuloerojen maissa lapset voivat keskimäärin huonommin.

Pelkkä korrelaatio ei osoita syy-seuraussuhdetta

Epätasa-arvoisuuden kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Isot tuloerot ja oman aseman ylikorostaminen ovat kirjan mukaan johtaneet myös narsismin ja epäsolidaarisuuden yleistymiseen. Myös isojen yritysten johtoportaassa nähdään yhä enenevässä määrin psykopaatteja. Tässä kohtaa kirjaa on toki luonnollista mainita Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump ja referoida useita hänen twiittejään, jotka antavat yksiselitteisen kuvan omahyväisestä pikkulapsesta, joka on tuurilla noussut presidentin pallille. Populismi-ilmiön nousua on tosin yritetty selittää tuloerojen kasvulla, vaikkakin kausaalievidenssi tästä aiheesta on hyvin marginaalista. Toisaalta presidentti Trumpia koskeva kappale on täysin irrallinen kirjan kokonaisuutta ajatellen.

Kirjan toinen osa kertoo löyhästi ihmisyyden syntyperästä, jonka mukaan keräilijä- ja metsästäjäkansat olivat luontaisesti egalitaristisia, ja kuinka ajan saatossa varallisuuden ja tuloerojen kasvu on saattanut meidät asemaan, jossa kaikki mitataan suhteessa toisiin. Kirjassa perataan myös syitä sille, miksi mm. lasten koulumenestys selittyy tulojen epätasaisuudella. Tässä kohtaa kirjaa tutkijat selvästi sekoittavat köyhyyden (alhaisemman sosioekonomisen aseman) ja tuloerot keskenään. Ei liene yllättävää, että eri sosioekonomisista lähtökohdista tulevat lapset pärjäävät mm. kognitiivisissa testeissä ja luku- ja kirjoitustehtävissä keskimäärin eri tavoin. Syitä ja mekanismeja näihin eroavaisuuksiin voi löytyä useita, mutta ainoa selitys tälle ei ole isommat tuloerot.

Absoluuttisella tulotasolla ja suhteellisella tulotasolla on selvä ero. Kausaalitutkimus on osoittanut, että absoluuttinen tulotason lasku heikentää (tilapäisesti) kognitiivisia kykyjä ja aiheuttaa mm. terveysongelmia. Suhteellisella tulotasolla tai tuloeroilla ei ole osoitettu olevan yksiselitteisesti vaikutusta terveyteen. Näitä relevantteja taloustieteen julkaisuja ei kuitenkaan mainita kirjan lähdeluettelossa. Kirjan kolmannessa osassa pohditaan työkaluja tuloerojen vähentämiselle.

Kokonaisuudessaan kirja antaa mielenkiintoisia esimerkkejä tuloerojen ja yhteiskunnan kipupisteiden välisestä yhteydestä. Kirja sopii henkilölle, jonka poliittista agendaa kirjan tarkoitusperä ruokkii ilman, että on kiinnostunut ymmärtämään kausaalitutkimusten ja korrelaatiotutkimusten välistä eroa.

Lukuvihje PDF-muodossa
Share

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share