Takaisin

Hallituksen elvytyssatsaus ei riitä alkuunkaan

Hallituksen elvytyssatsaus ei riitä alkuunkaan

Hallitus julkisti elvytyspaketin, jonka suuruudeksi se arvioi 2 miljardia euroa. Paketin ansiosta kokonaistuotanto kasvaa hallituksen arvion mukaan yhteensä noin yhden prosenttiyksikön nopeammin tämän ja ensi vuoden aikana. Tai kun tosiasiassa se tulee supistumaan selvästi, niin paketin ansiosta se supistuu prosenttiyksikön vähemmän. Paketin työllisyysvaikutuksiksi hallitus arvioi vähintään 25 000 miestyövuotta.

Työllisyysvaikutukset syntyvät lähinnä kahdesta tekijästä: julkisista investoinneista ja työnantajien kela-maksun poistosta. Julkisten investointien tai investointitukien osuus on vähintään 15 000 työpaikkaa ja kela-maksun 10 000 työpaikkaa.

Jos tämä on kaikki, mitä hallitus aikoo tänä vuonna työllisyyden eteen tehdä, meillä on erittäin hyvä syy olla huolissamme. Hallituksen eväät eivät riitä alkuunkaan tilanteessa, jossa kokonaistuotanto supistuu tänä vuona rajusti, eikä tuotannon laskulle ole näkyvissä loppua ensi vuonnakaan. Yhteensä yhden prosenttisyksikön elvytyssatsaus kahden vuoden kuluessa on taloustilanteeseen suhteutettuna todella vähän.

Kaiken lisäksi noin 25 000 uudesta työpaikasta peräti 10 000 tulisi kela-maksun poistamisella. Laskelma alkaa jo olla hyvin lähellä esimerkkiä taloustieteellisestä päättelystä, jota on kutsuttu voodoo-taloustieteeksi: annetaan yrityksille vero- tai muita helpotuksia ja toivotaan niiden muuttuvan työpaikoiksi.

Voodoo-taloustiedettä kutsutaan neutraalimmin tarjonnan taloustieteeksi. Vaikuttaa siltä, että hallitus ei sittenkään ole omaksunut riittävän hyvin Keynesin oppeja. Paketissa on noin 60 % Keynesiä ja 40 % voodoota.

Ei hyvältä näytä. Toivottavasti tämä ei jää kuluvan vuoden viimeiseksi lisäbudjetiksi, jolla pyritään vaikuttamaan työllisyyteen. Ovathan esimerkiksi tuoreet luvut teollisuustuotannon ja viennin supistumisesta todella isoja.

Share

Hallituksen elvytyssatsaus ei riitä alkuunkaan

  1. Totuuden nimessä lamapuheet ja -ennusteet ovat paikallaan silloin, kun lama uhkaa. Ne kuuluvat itse prosessiin sen olennaisena osana. Näkymät synkistyivät viime syksynä jo ennen ensimmäistäkään ennustetta, ja sen jälkeen on ennusteissa yritetty pysyä noiden näkymien perässä. Toki ennusteet myös vaikuttavat odotuksiin. Talousennusteiden ja totuuden puhumisen kieltäminen edellyttäisi kuitenkin aivan toisenlaista yhteiskuntajärjestelmää.

  2. Kaipa se tilanne menee vakavaksi kun nämä teidän kaltaiset tutkimuslaitokset huutavat yhteen ääneen että lamahan tästä tulee. Missä on tiedottamisen vastuu, kun kerran tiedetään että tämän kaltaisilla puheilla vain vaikutetaan entistä enemmän kuluttajien käyttäytymiseen. Milloinka teette tutkimuksen siitä kuinka paljon lamapuheilla on vaikutusta laman syvyyteen ja ihmisten käyttäytymiseen, vai menikö liian hankalaksi?

    T JP

  3. Lisäyksenä tuohon Pekan kirjoitukseen mainittakoon, että hallitus teki “Luottamuspakettinsa” yhteydessä päätöksen korottaa kuluvan vuoden menokehyksiään 219 miljoonalla eurolla. (Sivumennen sanoen tämä kertoo siitä, että halutessaan hallitus voi tehdä mitä vain, jopa ylittää aiemmin sovitut menokehyksensä kesken niiden voimassaoloajan.) Tietyssä täsmällisessä mielessä tämä onkin tänä vuonna paketin oikea koko mitä tulee julkiseen kysyntään, jos siihen lisätään vielä muutamia kehyksen ulkopuolisia pikkusummia, niistä isoimpana 30 miljoonan käyttöönotto veikkausvoittovaroista. Erityisesti kiinnittää huomiota tälle vuodelle aikaistettujen tie- ja laajakaistahankkeiden koko – vain 8,5 miljoonaa euroa – joka kuulostaa suorastaan pilkanteolta äärimmäisen vakavan suhdannetilanteen muodostamaa taustaa vasten.

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share