Takaisin

Kohti Euroopan parasta työelämää

Kohti Euroopan parasta työelämää

Keväällä julkistetulla hallituksen työelämästrategialla on varsin kunnianhimoinen tavoite saada suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä. Strategia listaa työelämän parantamiselle neljä painopistealuetta: innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima. Strategian hyvänä tavoitteena on kehittää työelämää siten, että työntekijöiltä löytyisi sekä halua että kykyä jatkaa työelämässä riittävän kauan. Työelämän laadullisella kehittämisellä halutaan mm. pidentää työuria, mikä onkin keskeinen haaste Euroopan nopeinta tahtia ikääntyvälle Suomelle.

Parhaan työelämän saavuttamisen yksi keskeinen tekijä on työntekijöiden työhyvinvoinnin parantaminen, johon olennaisesti vaikuttaa työpaikkojen laatu. Miksi työhyvinvoinnin edistämisellä on merkitystä? Työntekijöiden kokema työhyvinvointi on jo itsessään hyvä asia, ja sillä on tutkimusten mukaan merkitystä myös työntekijöiden työmotivaatiolle, vaihtuvuudelle, sairauspoissaoloille ja työssä jatkamiselle sekä yritysten tuottavuudelle. Eli työpaikkojen laatuun ja työntekijöiden hyvinvointiin kannattaa panostaa.

Kuinka suomalaisen työelämän laatu pärjää eurooppalaisessa vertailussa? Työoloja ja työpaikkojen laatua koskevaa tietoa on saatavissa Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) tekemistä eurooppalaisista työolotutkimuksista koskien 27 EU-maata sekä seitsemää muuta Euroopan maata. Aineistoa käyttäen on tehty useitakin vertailuja Suomen ja muiden Euroopan maiden välillä. Yksi tuoreimmista vertailuista on Alasoini (2011), joka käyttää uusimman, vuodelta 2010 olevan, eurooppalaisen työolotutkimuksen aineistoa vertaamaan työelämän laatua Suomessa EU15-maihin sekä kolmeen Pohjoismaahan (Ruotsi, Tanska ja Norja).

Työelämän laatu/työpaikkojen laatu on toki moniulotteinen ilmiö, ja tulokset riippuvat käytetyistä indikaattoreista. Alasoinin tulokset työelämän laadusta 53 eri kysymyksen osalta vahvistavat myös aiempien vertailujen tuloksia. Suomalaisen työelämän laatu pärjää vertailuissa Euroopan muiden maiden kanssa varsin hyvin. Suomi on useimmissa työelämän laatua mittaavissa kysymyksissä selvästi EU15-maiden keskitason yläpuolella. Vahvuuksia löytyy vaikutusmahdollisuuksista työhön (työn organisointi), sosiaalisissa suhteissa, psykososiaalisissa tekijöissä ja työn ja muun elämän tasapainossa.

Erityisesti koulutus- ja kehittymismahdollisuuksissa työssä sekä työnantajan maksamaan koulutukseen osallistumisessa Suomi on Euroopan kärkimaita. Heikkoudet löytyvät puolestaan terveyttä ja hyvinvointia sekä väkivallan uhkaa, häirintää ja syrjintää koskevissa kysymyksissä, joissa Suomi sijoittuu EU15-maiden keskitason alapuolelle. Yli ajan suomalaisen työelämän laatu verrattuna muihin EU15-maihin ei myöskään näyttäisi muuttuneen radikaalisti.

Kolmeen Pohjoismaahan verrattuna työelämän laatu Alasoinin käyttämillä mittareilla on Suomessa suurin piirtein samalla tasolla kuin Ruotsissa, mutta se on heikompaa kuin Norjassa ja Tanskassa, joka pärjää työelämän laadun vertailussa neljästä Pohjoismaasta parhaiten ja sijoittuu EU-maiden kärkeen monilla mittareilla.

Vaikka Suomi pärjää vertailuissa varsin hyvin, kehitettävää löytyy työelämän/työpaikkojen laadun monissa ulottuvuuksissa. Työelämän kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen vaatii jatkuvaa työtä. On hyvä, että myös politiikkatasolla työelämän parantaminen on otettu tärkeäksi tavoitteeksi ja että rima on asetettu riittävän korkealle: saavuttaa Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä. Toivottavasti kovan tavoitteen myötä suomalaisen työelämän laadun kehityssuunta on tulevina vuosina positiivinen.

Share

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share