Takaisin

Päivähoidon vaikutus koulutustasoon – sattuma vai kausaalivaikutus?

Päivähoidon vaikutus koulutustasoon – sattuma vai kausaalivaikutus?

Tulisiko lapset laittaa aikaisemmin varhaiskasvatukseen, vai olisiko itse asiassa alle kolmivuotiaan lapsen paras paikka kotona oman äidin hoitamana? Julkinen keskustelu tästä käy niin kiivaana, että se näyttää jo vaikuttavan tutkijoiden herkkyyteen antaa politiikkasuosituksia.

Tämä tuli mieleeni, kuin luin torstaina 17.11. julkaistua tiedotetta TITA-hankkeen tutkimuksesta: Erolan, Karhulan ja Kilpi-Jakolan tutkimuksen mukaan varhaisemmin päivähoitoon hakeutuneet lapset kouluttautuvat pisimmälle. Tiedotteen alkuosa toteaa tällaisen yhteyden olevan olemassa, mutta tiedotteen jälkiosa antaa jo politiikkasuosituksia muun muassa siitä, että lastenneuvolassa tulisi antaa ohjeita laittaa lapset aikaisemmin päivähoitoon.

Jotta politiikkasuosituksia voisi antaa, tulisi pystyä osoittamaan pelkän yhteyden sijaan varhaisemman päivähoidon kausaalivaikutus lasten myöhempään koulumenestykseen. Mielestäni tiedote antoi melko vahvan kuvan varhaisemman päivähoidon ja koulumenestyksen yhteyksistä ja meni melko pitkälle politiikkasuosituksissa suhteessa tutkimuksen sisältöön. Perustelen tätä näkemystä alla yksityiskohtaisemmin.

Erola, Karhula ja Kilpi-Jakola tutkivat vuosina 1989 ja 1990 syntyneiden lasten päivähoitoon menemisen ajankohdan ja myöhemmän koulumenestyksen välisiä yhteyksiä. Kiinnostava tulos on, että varhaisemmin päivähoidon aloittaneet menevät keskimääräistä useammin toisen asteen koulutukseen, saavat sen päätökseen ja menevät myös jonkin verran useammin kolmannen asteen koulutukseen. Nämä yhteydet ovat kiinnostavia jo sen takia, että suomalaisessa keskustelussa elää voimakas usko alle kolmivuotiaiden lasten kodin ulkopuolisen hoidon haitallisesta vaikutuksesta. Tulokset ovat myös ristiriidassa sen kanssa, että varhaisempi päivähoito olisi ollut erityisen haitallista lapsille.

Tutkimus pyrkii ottamaan muut vaikuttavat tekijät huomioon kontrolloimalla lasten vanhempien koulutusta ja tulotaustaa. Näiden havaittavien tekijöiden lisäksi jää paljon mahdollisia syitä, miksi perheet, joissa lapsi laitetaan päivähoitoon aiemmin, ovat erilaisia kuin perheet, joissa lapsi aloittaa päivähoidon myöhemmin.  Voidaan ajatella, että koulutuksen lisäksi myös muut vaikeasti havaittavat vanhempien taustaominaisuudet (esimerkiksi terveys, älykkyys ja asenteet) vaihtelevat, eikä tutkimuksessa käytetyillä tai muillakaan yleisesti havaittavilla taustamuuttujilla pystytä millään ottamaan huomioon tällaisia vaikutuksia.

Mistä nämä raportoidut tulokset sitten kertovat? Eivät välttämättä mistään muusta kuin valikoitumisesta, eli siitä että esimerkiksi korkeammin koulutetut ja paremmin työelämässä pärjäävät vanhemmat laittavat lapsensa varhaisemmin päivähoitoon. Jos jostain syystä päivähoitomahdollisuutta ei kuitenkaan olisi ollut tarjolla, näiden vanhempien lapset olisivat siitä huolimatta saattaneet pärjätä keskimäärin muita lapsia paremmin, sillä koulutustausta ja työmarkkina-asema ovat yleensä yhteydessä vanhempien ja lasten välillä.

Tuloksista ei voi päätellä sitä, miten päivähoidon laajentaminen esimerkiksi nykyisiin kotihoidontuella hoidettaviin lapsiin vaikuttaisi heihin. Ainakaan siitä ei voi vetää sellaista politiikkasuositusta, että lastenneuvolassa tulisi jakaa ohjeita lasten päivähoidon suosiollisesta vaikutuksesta lapsiin.

Toinen huolestuttava piirre tutkimuksessa on, että kun varhaisemman päivähoidon ja myöhemmän koulumenestyksen selittävää mallia kontrolloidaan taustamuuttujilla, ei yhteys olekaan enää merkitsevä (artikkelin Table 2). Yleensä tutkimustulosten tulisi säilyä kontrolloinnin jälkeenkin, jotta niitä voisi raportoida kestävinä tuloksina. Itse artikkelissa tämä todetaankin, mutta TITA-hankkeen tiedote antaa ymmärtää voimakkaan yhteyden olevan olemassa. Toki tilastollisen merkitsevyyden puute voi selittyä pienellä aineiston koolla. Mutta näin voi olla olemattakin.

Miten tästä sitten eteenpäin? Onneksi tämä julkisen keskustelun kannalta tärkeään kysymykseen vastaaminen ei jää tähän. Taidot Työhön -hankkeessa tutkimme myös lasten hoitomuotojen ja myöhemmän koulumenestyksen sekä muiden mittarien mukaan mitattujen kehitysindikaattorien yhteyksiä. Käytössämme on laajat, koko populaation kattavat rekisterit pitkältä aikajänteeltä. Pyrimme myös antamaan vastauksen poliitikkoja askarruttavaan kysymykseen siitä, miten kotihoidontuen muuttaminen vaikuttaa lasten hoitamiseen kotona ja tätä kautta lasten myöhempään koulumenestykseen ja muihin mittareihin. Tässä jälkimmäisessä hyödynnämme lastenhoidon tukien kunnallista vaihtelua.

Share

Päivähoidon vaikutus koulutustasoon – sattuma vai kausaalivaikutus?

  1. Hyvä kirjoitus. Tilastollista merkitsevyyttä koskevan kommentin osalta huomauttaisin, että itse asiassa itse efektikin on pieni. (Isoissa aineistoissa käytännöllisesti katsoen vähäpätöisetkin yhteydet tulevat usein tilastollisesti merkitseviksi, jolloin on erityisen tärkeä kiinnittää huomio efektikokoihin.)

  2. “Tulisiko lapset laittaa aikaisemmin varhaiskasvatukseen, vai olisiko itse asiassa alle kolmivuotiaan lapsen paras paikka kotona oman äidin hoitamana?”

    Vai isän? Oli pakko kommentoida kun heti ensimmäinen lause sisälsi tuollaisen sukupuolittuneen asenteen.

    • Myönnän, että lauseen sukupuoliviittaus oli vähän tökerö, taisin haluta lauseesta vain iskevämmän näin. Viittaus äidin kotona hoitamiseen ei kuitenkaan tullut asenteesta, vaan se on vallitseva tilanne. Valtaosa vanhemmista, jotka hoitavat kotihoidontuella lasta kotona ovat lapsen äitejä, vaikka kotihoidontuen säännöt antavatkin yhtäläisen mahdollisuuden vanhemmille sukupuolesta riippumatta.

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Pitkänsillanranta 3 A 6. krs
00530 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija, tiedottaja
Heikki Taimio
Puh. (09) 2535 7349

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share