Takaisin

Suomen vientikorin sisältö on muuttunut

Suomen vientikorin sisältö on muuttunut

Tässä blogissa tarkastellaan sitä, miten Suomen tavaravienti on kehittynyt vuosina 2002–2018. Tarkastelu keskittyy siihen, miten merkittäviä tietyt tavararyhmät ovat olleet tarkastelujaksolla (Tullin CN luokittelu, tarkempi luokittelu löytyy taulukosta 1). Yksi keskeinen havainto on, että vuonna 2002 Suomen selvästi suurin tavaraviennin tuoteryhmä oli sähkölaitteet. Vuonna 2018 tämä ryhmä oli enää neljännellä sijalla. On ilmeistä, että tämän taustalla on Nokian kehitys.

Nokian parjaamisen sijaan on ehkä informatiivisempaa tarkastella muitakin tavararyhmiä ja tavaravientiä kokonaisuutena. Alla on esitetty liikkuvaa grafiikkaa (kuvio 1), joka kuvaa Suomen tavaraviennin keskiarvoiltaan (vuosilta 2002–2018) 10 suurimman tuoteryhmän kehitystä. Kuviossa on esitetty Tullin tavaraviennin kuukausittaisille arvoille lasketut trendit. Luvut sisältävät sekä muutokset hinnoissa että volyymeissa. Lisäksi kuvion alimassa paneelissa on kuvattu Suomen tavaraviennin kehitystä niin, että on keskitytty vain kahteen aikasarjaan ja näiden erotukseen; Suomen koko tavaravienti, TOP 10 -ryhmät yhteensä ja muut ryhmät yhteensä.1

Muutamia havaintoja ensimmäisestä kuviosta. Vuosina 2002–2009 sähkölaitteet oli selvästi suurin vientitavararyhmä. Finanssikriisi supisti vientiä muidenkin ryhmien osalta, mutta kun toiset suuret ryhmät alkoivat palautua jo 2010 kohti aiempia arvojaan, sähkölaitteet eivät vuoden 2009 jälkeen enää kasvaneet vaan ennemminkin jatkoivat supistumistaan. Kärkisijasta kilpailivat nyt paperi ja koneet. Lopulta myös polttoaineet ohitti sähkölaitteet. Huomion arvoista on myös, että ryhmä kuljetusvälineet kasvoi tarkasteluaikavälillä merkittävästi. Uudeksi kansallisvientituoteryhmäksi näyttää nousseen koneet.

Kaiken kaikkiaan tavaravienti on jakautunut huomattavasti tasaisemmin vuonna 2018 kuin vuonna 2002. Tätä voi tulkita niinkin, että tavararyhmäkohtaiset riskit (negatiiviset shokit) eivät muodosta enää niin suurta uhkaa koko taloudelle kuin ennen. Edelleen, kuten toisesta kuviosta käy ilmi, vienti näyttäisi nykyään jakautuvan tasaisemmin myös TOP 10 -ryhmän ja ryhmän muut välillä. TOP 10 -ryhmä muodostaa kuitenkin edelleen merkittävän osuuden koko tavaraviennistä.

Tavaravienti kokonaisuudessaan on kehittynyt välttävästi finanssikriisin jälkeen, vaikka se vuonna 2010 ja 2011 palautuikin osittain vuoden 2009 romahduksesta. Tavaraviennin arvo ei kuitenkaan kasvanut vuosina 2012–2016, ei vaikka laskisi ryhmän sähkölaitteet pois tarkastelusta. Tavaraviennin arvo ei myöskään kasvanut tällä välillä, vaikka laskisi pois esimerkiksi kolme suurinta tavararyhmää, viisi suurinta ryhmää tai seitsemän suurinta ryhmää… Myöskään ryhmä muut ei kasvanut tänä aikana. Yksinään ryhmän sähkölaitteet tavaraviennin supistuminen ei siis Suomen tavaraviennin huonoa kehitystä selitä. On kuitenkin selvää, että tavaraviennin rakenne, tai toisin sanoen vientikorin sisältö, on muuttunut oleellisesti.

Huomion arvoista on vielä se, että vuonna 2017 ja 2018 kaikki TOP 10 -tavararyhmät kasvoivat selvästi. Vuosina 2012–2016 keskimääräistä kasvua oli näistä vain neljässä ryhmässä; puutavarat, kuljetusvälineet, optiset ja massa. Mikä sitten käänsi tavaraviennin uudelleen selvään kasvuun 2017? (Huom. Tilastokeskuksen volyymisarja kasvoi jo 2016) Esitettyjä syitä ovat kansainvälisen talouden piristyminen ja kilpailukyvyn koheneminen. Nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa kilpailijamaihin (tässä EU15) laskivat vuonna 2017 ja edelleen 2018. Laskua oli kuitenkin ollut myös vuosina 2014 ja 2015. Samaan aikaan 30 tärkeimmän vientimaan painotettu keskimääräinen talouskasvu piristyi selvästi vuonna 2017 ja jatkoi kohtuullisessa kasvussa 2018. Vientimaidenkin osalta talouskasvu vuosina 2014-2016 oli kuitenkin samansuuruista kuin vuoden 2018 kasvu. Tätä taustaa vasten on jokseenkin erikoista, että Suomen viennissä tapahtui käänne vasta 2017.

 

Taulukko 1. Taulukko 1. CN tavaraluokitus, ryhmät suuruusjärjestyksessä (pois lukien ryhmä muut)

 

Viite

1 Trendit on laskettu X13-kausitasoitusmenetelmällä käyttämättä aikaa ja harkintaa mallin valintaan ja siksi ne ovat suuntaa-antavia (R; seasonal-kirjasto; seas-komento; default asetukset).

Share

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share