Takaisin

Mitä tilastoja pitäisi käyttää, kun suomalaisten palkansaajien työaikoja verrataan muihin Euroopan maihin?

Mitä tilastoja pitäisi käyttää, kun suomalaisten palkansaajien työaikoja verrataan muihin Euroopan maihin?

Työajat ovat tänäkin syksynä puhuttaneet monella eri rintamalla. Julkisuudessa on keskusteltu kuusituntisesta työpäivästä ja neljäpäiväisestä työviikosta. Myös kiky-tuntien kohtalosta on puhuttu vasta käynnistyneellä sopimusneuvottelukierroksella. Suomalaisten työaikojen pituus verrattuna muihin Euroopan maihin on jälleen nostettu esiin mm. ETLAn elokuussa ilmestyneessä raportissa.

Aiemmista työaikavertailuista on käynyt ilmi, että suomalaisten työajoista verrattuna muihin maihin saadaan erilainen kuva riippuen siitä, mitä työaikakäsitettä käytetään. Mutta mitä työaikatilastoja vertailuissa voi käyttää? Vastaukseen vaikuttaa se, kuinka hyvin vertailukelpoisia eri työaikatilastot ovat maiden väliseen vertailuun, ts. kuinka harmonisoitua tiedonkeruu ja käytetyt määritelmät ovat.

Esimerkiksi OECD julkaisee pitkälti kansantalouden tilinpitoon perustuvaa tilastotietoa vuotuisista tehdyistä työtunneista työllistä kohti, mikä antaa tärkeää tietoa työllisten koko vuoden aikana tekemistä työtunneista sekä pää- että sivutöissä. Se ei kuitenkaan OECD:n suosituksen mukaan sovellu eri maiden keskinäiseen vuotuisten työtuntien vertailuun, koska tiedonkeruutapa vaihtelee maiden välillä.

Euroopan tilastoviranomainen Eurostat julkaisee työvoimatutkimukseen perustuvia tilastotietoja sekä säännöllisestä viikkotyöajasta päätyössä että tehdystä viikkotyöajasta päätyössä, joita molempia on käytetty myös työaikavertailuissa maiden välillä. Säännöllinen työaika mittaa työllisen tavanomaista tai keskimääräistä viikkotyöaikaa päätyössä ja siihen lasketaan säännöllinen palkallinen tai palkaton ylityö. Sen sijaan poissaolot eivät vaikuta säännölliseen viikkotyöaikaan. Tehty viikkotyöaika kertoo työllisen tutkimusviikolla tekemien työtuntien määrän, johon lasketaan mukaan kaikki tutkimusviikolla tehdyt palkalliset ja palkattomat ylityötunnit. Erilaiset poissaolot kuten lomat, arkivapaat ja muista syistä johtuvat poissaolot lyhentävät tehtyä viikkotyöaikaa.

Vaikka voisi ajatella, että työvoimatutkimuksessa kerätyt työaikatiedot olisivat sopivia vertailuun, työvoimatutkimuksen tiedonkeruu ei kuitenkaan vielä ole täysin harmonisoitua tehdyn viikkotyöajan kohdalla. Siksi Eurostat omilla tilastosivuillaan suosittaakin tehdyn työajan osalta, että sitä ei käytettäisi maiden välisessä vertailussa (väärien johtopäätösten välttämiseksi) ennen kuin uusi, harmonisoitu kysely on otettu käyttöön todennäköisesti vasta vuonna 2021.

Näin ollen, jos haluamme vertailla eurooppalaisten palkansaajien työaikoja, vertailukelpoisin työvoimatutkimukseen perustuva tilastotieto näyttäisi olevan säännöllistä viikkotyöaikaa päätyössä kuvaava tieto. Miltä suomalaisten palkansaajien työajat tällä käsitteellä mitattuna näyttäytyvät eurooppalaisessa vertailussa?

Kun katsotaan kaikkia palkansaajia yhteensä vuonna 2018, suomalaisen palkansaajan keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika päätyössä (36,4 tuntia) oli hieman sekä EU-maiden että euromaiden (EU19) keskiarvojen (36,1 ja 35,4 tuntia) yläpuolella. Kokonaisuudessaan suomalaisten palkansaajien tekemä säännöllinen viikkotyöaika ei näyttäydy erityisen lyhyenä ja Suomea lyhempää säännöllistä viikkotyöaikaa tehtiin vuonna 2018 useimmissa Länsi-Euroopan maissa, ml. Ruotsi, Norja ja Tanska. Pisimpien työaikojen maita olivat Bulgaria, Romania ja Puola. Suomen alapuolella oli yhtä monta maata myös vuonna 2016, ts. ennen kiky-sopimuksen mukanaan tuomaa työajan pidennystä.

Tunnetusti Suomessa tehdään vähemmän osa-aikatyötä kuin muissa EU-maissa keskimäärin, mikä nostaa suomalaisten palkansaajien keskimääräistä viikkotyöaikaa maavertailussa. Toisaalta, Suomessa naispalkansaajien eurooppalaisittainkin korkea osuus (yli puolet) kaikista palkansaajista laskee Suomen keskiarvoa, koska naiset tekevät keskimäärin lyhyempää työaikaa kuin miehet.

Sukupuolen mukaan katsottuna Suomen sijoituksessa löytyy myös eroja: suomalaisten miespalkansaajien keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika oli 38 tuntia vuonna 2018, mikä oli 0,9 tuntia lyhyempi kuin EU-maissa keskimäärin. Suomea lyhyempää viikkotyöaikaa tehtiin viidessä maassa ml. kolme Pohjoismaata ja Saksa. Suomalaisnaisten keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika 34,8 tuntia oli puolestaan EU-maiden keskiarvoa 1,5 tuntia korkeampi ja Suomea lyhyempää viikkotyöaikaa tehtiin kahdessatoista EU-maassa ja Norjassa.

Lisävalaisua työajoista saadaan vertailemalla erikseen sukupuolen mukaan myös koko- ja osa-aikaista työtä tekevien palkansaajien viikkotyöaikoja. Kokoaikatyötä tekevien miesten säännöllinen viikkotyöaika (40,1 tuntia) oli Suomessa vuonna 2018 EU-maiden keskiarvon (40,8 tuntia) alapuolella. Suomea lyhyempää viikkotyöaikaa tehtiin seitsemässä maassa. Miesten tavoin kokoaikatyötä tekevien suomalaisten naisten keskimääräinen viikoittainen työaika (38,5 tuntia) oli alhaisempi kuin EU-maissa keskimäärin ja Suomea lyhyempää viikkotyöaikaa tehtiin seitsemässä maassa. Toisaalta on hyvä ottaa huomioon, että hajonta maiden välillä kokoaikatyötä tekevien palkansaajien työajoissa on melko pientä – paljon pienempää kuin osa-aikatyön kohdalla. 

Osa-aikatyön kohdalla suomalaisten miesten ja naisten sijoituksessa on selvempiä eroja. Kun osa-aikatyötä tekevät suomalaiset miehet sijoittuvat säännöllisen viikkotyöajan suhteen (18,4 tuntia) vähiten työtunteja tekevien maiden joukkoon, osa-aikatyötä tekevät naiset (20,1 tuntia viikossa) sijoittuivat EU-maiden keskikastiin vuonna 2018. Osa-aikatyön kohdalla olisi hyvä ottaa myös huomioon, että osa-aikatyöllisissä on myös alityöllisiä, ts. niitä, jotka haluaisivat tehdä enemmän työtunteja ja olisivat valmiit tekemään niitä. Suomessa tällaisia osa-aikatyötä tekeviä on selvästi EU-maiden keskitasoa enemmän. 

Edellä esitettyjen säännöllisten viikkotyöaikojen vertailu kertoo työajan pituudesta päätyössä, mutta ei huomioi sivutöissä tehtyjä työtunteja. Ja tässäkin toki löytyy eroja maiden välillä.

Kaikkiaan eri työaikatilastot tuottavat erilaista, toisiaan täydentävää tietoa työajoista. Vaikka kaikki työaikatilastot eivät sovikaan maiden välisiin vertailuihin, niitä kaikkia olisi kuitenkin hyödyllistä tarkastella, kun katsotaan työaikoja ja/tai niiden ajallista kehitystä kansallisesti.

Share

Kommentoi aihetta

Palkansaajien tutkimuslaitos

Arkadiankatu 7 (Economicum)
00100 Helsinki

Puh. (09) 2535 7330

Yhteyshenkilöt

Viestintäkoordinaattori
Essi Lindberg
Puh. (09) 2535 7346

Hallintosihteeri
Jaana Toivainen
Puh. (09) 2535 7341

design N&S

Valokuvat: Maarit Kytöharju


Share
Share